Hyppy kevääseen

Sintti lähdössä reissuun. Kone kohti Hongkongia lähti puolen yön jälkeen, joten syystäkin jännitettiin kuinka siinä vaiheessa jo tavattoman monta tuntia pidempään kuin normaalisti valvonut sintti rauhoittuu koneessa. Mutta rauhoittuihan se, meidän reipas matkamies. Selässä sintillä on AIVAN LOISTAVA reppu joka on varustettu valjailla. Nerokas reppu joka oli hintansa väärtti reissussa.

Sometaukoni on taas lusittu. Oli vähän sellainen olo tuossa talvella, että nyt en kyllä vaan jaksa kirjoittaa mihinkään mitään (myös facebook on ollut varsin hiljaisena). Huomaan aina suht säännöllisin väliajoin tarvitsevani näitä breikkejä... Kun hetken on hiljaa, niin johan taas huomaa kuinka paljon alkaakin asiaa kertyä kerrottavaksi ja merkintöjä kaipaavaksi!

Kudoin sintille villatakin hieman ennen reissua, siitä tuli aivan tajuttoman söpö, vaikka itse sanonkin. Sintti oli varsin coolin näköinen villatakissaan, pillifarkuissa, uusissa kevätkengissä ja pöllörepussaan.

Terveiset Hongkongista! Olimme koko perhe ja sintin kummitäti viettämässä pääsiäisen siellä. Mahtava paikka ja erityisesti ruoka oli se, mitä huomaan oikein haaveillen kaipailevani. Uhmis-sintin kanssa käytiin joka ilta ravintolassa syömässä, milloin Michelin-tähti paikassa, milloin Michelin oppaassa muuten rankatussa ja hyvin meni! Ipad mukana ja lapselle samoja ruokia kuin meille aikuisillekin, niin johan sujui! Myös lennot meni erittäin mallikkaasti ja sintti veteli kumpaankin suuntaan 6 tunnin unet putkeen. En voisi olla ylpeämpi meidän 2,5 vuotiaasta, hänen reippaudestaan ja joustavuudestaan reissussa.

Pingu! Pingu! Tämä oli hitti, joka piti oikein toisenkin kerran käydä katsomassa yhdessä kauppakeskuksessa.

 Pääsiäisloma vielä viimeisteltiin olemalla viikonloppu mökillä suurin piirtein heti, kun vaan koneesta ulos selvittiin. (No rehellisyyden nimissä, kyllä me pistettiin pyykkiä pesuun, purettiin matkalaukut ja otettiin päiväunet, ennen kuin alettiin pakkaamaan kamoja mökille...)

Terveisiä Italiasta!

Hiljaiselolle blogissa on jälleen oikein hyvä syy: Italia. Lähdettiin heti kesäkuun viimeinen päivä vakiopaikkaamme Italiaan eli Lago Maggiorelle enoni kakkoskotiin. Paikka on kerrassaan viehättävä ja olemme siellä yleensä joka toinen kesä (ja joka toinen kesä ollaan sitten jossain muualla. Viime kesänä oltiin Lontoossa, sitä ennen Tokiossa).
Tänä kesänä sintti oli siis ensimmäistä kertaa Feriolon pikkukylässä. Hassua kyllä, mutta päivärutiinimme eivät mitenkään merkittävästi poikenneet niistä vuosista kun olemme olleet kaksistaan liikkeellä. Aamupäivä rannalla, lounasta ja sitten autolla johonkin lähikaupunkiin. Ainoa vaan, että sintti tajusi vasta eilen, eli viimeisenä päivänä kuinka siistiä on leikkiä hiekkarannalla ja polskutella rantavedessä. Muut päivät tyyppi suhtautui vähintäänkin inhonsekaisin fiiliksin hiekkaan joka tuhri hänen korkeutensa jalat...

Hiekkaa joka ei ole laatikossa. Meidän kaupunkilomavauva oli vähän ihmeissään hiekkarannasta...

"Pikkuranta" suoraan enon asunnon alapuolella, tässä on ihmisen hyvä köllötellä.

Vajaan kahden viikon aikana kävimme lähimaastossa pyörimässä Milanossa, Stresassa, Intrassa, Aronassa ja Pallanzassa (ehdottomasti kaunein pikkukaupunki jonka tiedän) ja viime viikonloppuna ajoimme vielä Veronaan ja Como-järvelle. Yhteensä taidettiin tuhatkunta kilometriä autoilla, vaikka alunperin ei oltukaan ajateltu kauheasti autoilla...

Pallanzan rantabulevardi veneestä katsottuna. Pallanza on todella nätti pieni kaupunki. Toki järven ympäristön muutkin kylät ja kaupungit ovat somia, mutta Pallanza on aina viehättänyt minua.

Tultiin juuri äsken kotiin ja koko huusholli on luonnollisesti täynnä avattuja matkalaukkuja ja pyykkiläjiä joita nyt sitten tässä illan aikana selättelemme. Vähän kylmää valkkaria kyytipojaksi niin johan kaaos katoaa!

Olipa kyllä mukava reissu!
Oh, huomenna sitten mökille katsomaan minkälainen viidakko siellä odottaa (ja kuinka monta kasvia on kohdannut noutajansa loman aikana... Parvekekukat olivat ei-niin-mairittelevassa kunnossa, joten vähän jännittää...)

Juhannusaurinko

Terveisiä Barösundista! Oltiin taas perinteitä kunnioittaen juhannusta viettämässä sintin kummien luona. Saaristossa paistoi taas aurinko! No hyvä on, ei eilen, mutta perjantainahan oli upea ilma, taisi olla laajempikin ilmiö kuin vain meidän ilona se auringonpaiste. Istuttiin kahvilan terassilla, katseltiin koiria (kooooooiiiaaaaaa!!! Katokato!) ja syötiin jäätelöitä (namnam) ja tehtiin vähän ostoksiakin. Torimyyjiä oli muutama ja yhdellä heistä niin kivoja juttuja, että toivon mukaan pääsen hänen kojullensa toistekin. Tämä torimyyjä nimittäin kutoi aika hienosti, varsinkin ihastelin kudottua ja hyvin aidonoloista koiraa (jota en kyllä raaskinut ostaa). Kummitäti osti sintille kudotun pöllön joita joukolla olimme kojulla ihastelleet.

Söpöjä pöllöjä oli pari tusinaa. Ne kuulemma päättävät itse millaisiksi tulevat sitä mukaa kuin rouva heitä kutoo.

Tokio tuokioita

Sintti joutui kyllä nöyrtymään ja syömään lopulta käsin ja lusikalla. Ei se nyt ihan tolla taktiikalla onnistu...

Miehet ottaa mittaa.

Olisko aika kätevä tapa pitää nurmikko siistinä myös mökillä?

Rodyt rivissä. Katseltiin sintille omaa Rodya jo Tokiossa lelukaupoissa, mutta jätettiin ostamatta kun oli aika kallis ja matkalaukkutilaa oli nirhoisesti. Erittäin hyvä, että jätettiin ostamatta. Tilasin ja haen Novakarilta sintin punaisen Rodyn ensi viikolla hintaan 34 euroa. Tokiossa Rodysta olisi saanut pulittaa 80 euroa... Sanoisin, että siinä on jo hintaeroa ihan kiitettävästi...

Sintin eka liukuhihnasushi.

Mitä tänään syötäisiin?

Mahtava loma oli ja ennen kaikkea seura oli kyllä tällä naisella kohdillaan! Sintti ja siippa ovat loistavaa matkaseuraa, ei voisi olla tyytyväisempi! <3

Terveisiä Tokiosta!

Ollaan pörrätty täällä nyt alkuviikko ja kivaa on! Sintti tykkää, me tykätään, Tokio tykkää meistä (tai no sintistä se tykkää, kaikki hymyilee sintille, joten tottahan toki se keimailee täysillä takaisin, ihana taapero.)

Sintti sai omat sushinsa leväpandalla! Sinttiä hemmotellaan!

Täällä on ihanaa, tänään paistoi aurinko koko päivän täydeltä terältä, käytiin kivassa leikkipuistossa. Sattui matkan varrelle kun käveltiin "kotoa" Shinjukusta kohti Roppongia. Sintti oli aivan liekeissä siellä puistossa, pääsymaksu oli kolmisen euroa per aikuinen ja sillä hinnalla sai katsoa näitä ilosta villeinä olevia pikkuihmisiä mielin määrin. Ihana paikka! Aurinko lämmitti niin, että jätettiin takit penkille ja kirmailtiin pitkin leikkipuistoa paitasillaan. Ihana päivä! Kaikki on nyt niin ihanaa! Heh. Selvästikin hyvä loma :)
Mutta nyt kylpyyn, hyvää yötä!

ps. unohdin kuvien purkuun tarvittavan piuhan kotiin, en saa muita kuin kännykamerakuvia ladattua, joten aika köyhillä kuvilla mennään tänään...

Lomalomaloma!

Enää viikko ja päästään hiihtolomalle Tokioon! Tuskin maltan nahoissani pysyä! Menemme Tokioon nyt toista kertaa. Sintille reissu näin pitkälle on ensimmäinen ja eka on myös kerta Tokiossa. Viime kesänä käytiin Lontoossa ja toki ollaan autolla reissattu pitkiäkin etappeja kotosuomessa, mutta sitä ei minusta oikein lasketa matkustamiseksi.
Hiphurraa! Tokio! Loma! Irtiotto arjesta! Just eilen uutisissa taivastelttiin kuinka Tokio hukkuu lumeen tänä talvena, emme siis oletakaan pääsevämme lunta karkuun ;) Kiva nähdä paikka myös talvella, viimeksi oltiin heinäkuun helteillä ko. kaupungin vilinässä.
Fiilistelymielessä kaivelin viime kesäisiä Lontoon kuvia esiin. Kiva katsoa kuinka sintti on kasvanut sitten näiden kuvien...

Sintin matkakupla pääsee taas reissuun. Tuo Samsoniten matkasänky, jota olen kyllä aikaisemminkin hehkutellut, on ollut aivan loistava. Painaa vajaa kolme kiloa ja mahtuu kepoisesti sellaiseen normikokoiseen matkalaukkuun, vieden laukun tilasta noin kolmanneksen. Sintti on nukkunut kuplassaan aivan pikkuvauvasta lähtien niin mökillä, mummuloissa kuin missä ikinä nyt ollaankaan reissattu. Lontoossa hotellin siivooja petasi joka päivä myös sintin kuplaan uudet lakanat ja asetteli vielä pupunkin sievästi paikoilleen.

Pieni herrasmies nauttii Lontoossa puistotunnelmista.

Sintti nokosilla lentokoneessa. Saas nähdä miten nyt käy lentojen kanssa. Lontooseen lennettäessä matka oli toki paljon lyhyempi, mutta hyvin meni. Sintillä oli tuo oma makuupussinsa lattialla minun jälkojeni välissä ja siellä se nukkui tyytyväisenä.

Reissut ja saaliit

Huonot nettiyhteydet metikössä haittaavat urbaanin ihmisen bloggaamista. Jumantsuikka. Oli meillä touhukas viimeinen lomaviikko tuo mennyt viikko. Ensin tanssittiin häitä Iisalmessa, sitten läiskittiin hyttysiä ja saunottiin ensin Laihialla ja myöhemmin Molpessa. Eilen koukattiin kotimatkalla sintin serkkupojan kolmivuotispäiviä juhlistamaan Tampereelle ja nyt ollaan kotona ja kas, pesukone huutaa tauotta.

Kiva oli olla reissun päällä, mutta on se vaan kivaa olla kotonakin taas.
Sintti oli aamulla lievästi sanottuna hämmästyneen näköinen kun nostin sen pois omasta sängystä. Piti jätkän oikein moneen otteeseen kääntyä katsomaan omaa nurkkaustansa, että onko totta vieköön tilanne tämä, että ollaan kotona? Vähän levottomasti tuo nukkui yöllä, tuntuu, että nuha on painunut sillä kurkkuun, on niin röhisevä ja yskivä. No nyt lötkötellään kotosalla ja kerätään vähän voimia itse kukin.

Reissussa tuli saalista:

• Hyttysen pistoja kintut kirjavana (Auuu.)
• Hitosti pyykkiä (Nih. Kovin yllättävää.)
• Lisäkiloja vyötärölle.
• Sintille ja minulle nuha. (Näköjään reissu kuin reissu, niin lenssua pukkaa.)
• Kirpputorilta valokuvakehyksiä ja metallilautasia (Mikä niissä viehättää niin? En tiedä, mutta perustelin mokomat itselleni sillä, että parfyymit tarvitsevat toisen lautasen ja viinipullon alusiakin on talossa vain yksi, joten...)
• Villatakki ja villasukat sintille (voi tavaton kuinka ihana käsityöpuoti löytyi kun käytiin Molpen väen kanssa rantaravintolassa pizzalla. Anoppi tiesi kertoa, että kaupan pitäjä kutoo, virkkaa, ompelee koko talven ja myy tuotteitaan sitten kesällä käytännössä omakustannehintaan pois. Ja pakko se on uskoa kun villatakki sintille maksoi 12 € ja villasukat 4 €. Ihana kauppa! Harmi, että käteisvarat olivat taas niin rajalliset.)

Jakkarat ovat olleet ulkoruokinnassa muutaman vuoden. Täytyy vähän tuumailla ja googletella, että miten tuon ruosteen saisi näppärimmin irti. Ajattelin maalata rungot mustiksi ja uudistaa päälliset suht alkuperäiselle uskollisesti, mustalla tekonahalla. Tai paksu vahakangas voisi myös olla hyvä ratkaisu... Katsotaan nyt, kaikki ajallansa. Onhan minulla vielä muutkin nämä sintin tulevaan huoneeseen tulevat kalusteet ns. vaiheessa...

• Miehekkäät saappaat siipalle. Niissä on kuulkaa aika tiukkaa pohjalaista asennetta niissä saappaissa. Vähän ne on isot, mutta kunnon pohjalliset, niin johan kelpaa isännän työnnellä vauvanvaunuja!
• Kaksi jakkaraa anopin mökiltä. Iskin silmäni ulkona oleviin pikkuisiin metallirunkoisiin jakkaroihin. Voi vitsi, ne tulevat sopimaan täydellisesti sintin huoneeseen kunhan sintti a) saa huoneen b) olen tuolit kunnostanut.
• Ideoita. (Haluan mm. EHDOTTOMASTI seuraavaan kotiin sormipaneelia. Ihansamamullevaikkavieläeiollaedesetsittyuuttakotia. Pakko saada.)

Anopin pikkumökki on söpö ja kauniisti laitettu sisältä.

Siippa ja J-pappa tekivät keinun. Nyt kelpaa lapsien keinua mummin mökillä!

Ei tullut kalsareita

Palasimme kotiin Lontoosta. Olipa kiva reissu! Käveltiin mahdottomasti, shoppailtiin maltillisesti (mutta ei tullut Union Jack-kalsareita), syötiin koko viikko liikaa ja kukkaronpohjaan katsomatta (nyt syödään loppuviikko hernekeittoa), käytiin Madame Tussaudsilla (voi elämä mikä jättipettymys!), British Museumissa (on se hieno), Tate Modernissa (pari tuntia kierreltiin näyttelyissä ja päädyttiin kaveriperheen kanssa illalliselle ylimmän kerroksen ravintolaan, jossa oltiinkin sitten lasten kanssa liki 3 tuntia. Olin älyttömän ylpeä pikkuisten illallistamiskyvyistä. Ja ravintola itsessään oli suosittelemisen arvoinen paikka. Kohtuuhintaista hyvää ruokaa, leppoisa meininki, paljon ihmisiä, mahtavat maisemat ja hyvä palvelu). Myös Royal Academy of Artsin Summer Exhibition oli kiinnostava ja kerrassaan hyvä. Sen sijaan ICA joutui hieman syyttömänä kärsimään siitä, että aloimme siinä vaiheessa päivää kun sinne asti päästiin, olla jo aivan poikki kaikesta kävelemisestä ja kulttuurista...
Ihan vaan "jokunen" museo ja galleria jäi seuraavalle reissulle, mutta tiedossa oli, että viikossa ei määräänsä enempää kohteita ehdi järkevyyden rajoissa kiertää... Sitä paitsi, pitihän Lontoossa nyt hyvänen aika vähän uhrata aikaa myös shoppailuun...
Notta siitäpä tuli mieleeni, että löydettiin Notting Hillissä pyöriessämme kerrassaan mainio sisustustarra sintin nurkkaukseen. Tosin sen verran meillä alkaa molemmilla olla asunnonvaihto aatoksia mielessä, että emme ole oikein varmoja haluammeko laittaa tuota tarraa seinään täällä... Olisiko sen paikka vasta mahdollisessa uudessa kodissa? Maltan kyllä odottaa. Uusi koti ei ole ajankohtainen kuitenkaan vielä ainakaan vuoteen. Pärjätään vielä ihan hyvin tässä kaksiossa, mutta onhan tämä aina välillä aika napakkaa touhua. Nytkin on pesukone jauhanut koko päivän ja koko koti on kuin pommin jäljiltä. Matkalaukkupommin. hahh. No niin tai näin, sijoitinpa sen tarran nyt mihin vaan, täytyy se saada nyt jotenkin siististi ei-rullattuna varastoitua, ei oikein kestä rullausta tarrapinta.

Ryprypryppyinen tarra! Reissussa rähjääntyy. Mutta aivan älyttömän hauska rähjäinen tarra. Vähän tuommoinen pelottava mutta symppis monsteri. Eiköhän noita samoja seinätarroja saa jostain nettikaupasta, mutta kun kohdalle osui, niin kotiin tietysti kannettiin.

Nyt ollaan vaan koko pesue nuhaisina ja aivan kuitteina kun herättiin tänä aamuna jo vähän neljän jälkeen. Nenäliinatollot ovat vallanneet sen osan asuntoa jossa ei ole pyykkejä kuivumassa. Huaah. Ehkä voitais paeta huomenna mökille katsomaan mitä tuhoja helleviikko on tehnyt meidän pihalle...

Union Jack-kalsarit. Osta.

Matkaopas on ollut viime aikoina sohvan vakiovarusteena. Se on jo aika kalutun näköinen. Eikä vähiten sen takia, että sintin mielestä matkaoppaat ovat kuin luotuja puruleluiksi.

Löysin siipan aloittaman muistilistan. Siinä oli sintille mukaan otettavien tavaroiden joukossa myös muistiinpano tulevista ostoksista. Oletan, että siippa meinaa Union Jack kalsarit ihan itselleen. Tai ehkä ostetaan koko perhe sellaiset. Jää nähtäväksi. 
Huomenna suuntaamme kohti Lontoota. Sintin ensimmäiselle ulkomaanreissulle on etukäteen suunniteltu monta erilaista museokäyntiä, eväsretkeilyä Hyde Parkissa ja tietysti visiitti maailman suurimpaan lelukauppaan. Pikkumies täyttää reissussa 8 kuukautta.
Aikataulut täytyy tietysti sovittaa niin, että innokas pieni seisoskelija saa aina tarpeen vaatiessa ottaa kontaktia Lontoon maaperään. Hyvä puoli tuossa sintin seisoskelussa on se, että tyyppi nukkuu parit pitkät päikkärit ja yhtäjaksoiset yöunetkin ovat taas palautuneet 12 tuntiin. Seisominen on niin kovin raskasta työtä. Huono puoli tuossa sintin seisoskelussa on se, että seistä pitää saada ja jatkuvasti ja kunnon unilla virtaa tietysti riittää. Hyvä niin, tokikin.

Nyt pitää miettiä tarkkaan. Otetaanko legopalikoita mukaan kuinka monta? Ehdottomasti täytyy ottaa mukaan unipupu ja aamukaveri kenguru. Mutta legojen määrä, tavaton, ainakin joku tasaluku, että muistetaan sitten kaivaa hotellihuoneen sängyn alta kaikki mukaan kotimatkalle...