Pyhä yksinkertaisuus!

Oli äänekäs huokaukseni eilen. Joskus ratkaisut vain ovat kirjaimellisesti silmien edessä.
Siitä saakka kun vauvanurkka valmistui, katsettani on häirinnyt eri sävyiset kaapinovet. Pienessä makuuhuoneessamme on yhden seinän mittainen kaapisto, jossa peililiukuovikaappien molemmin puolin on vielä tavalliset kaapit ovineen. No vauvanurkan teon yhteydessä palapeliin lisättiin vielä yksi kaappi & ovi ja tietysti tuo uusi ovi oli ihan eri valkoisen sävyä kuin kaksi vanhaa ovea.
Ja sekös minua on närästänyt.
Pariovikaappi yhdellä uudella ja yhdellä vanhalla ovella on ollut aika surkean näköinen yhdistelmä.
Nyt vasta tajusin, että hyvänen aika, minähän siirrän tietysti uuden oven sen yksinäisen kaapin oveksi jolloin saan vaihdettua päittäin pariovikaappiin saman sävyiset ovet. Eihän kukaan näe sitä silmiäni särkevää sävyeroa kaapinovissa silloin kun välissä on koko muu peililiukuovikaapisto...
Ja tämän neron leimauksen piti nyt sitten puoli vuotta hautua. Voi hyvänen aika...

Samalla siivosin vähän yöpöytääni ja kaivoin esiin kivoja laatikoita yöpöydän alahyllylle. Avoin alahylly tuppaa olemaan aina kaiken romun hautausmaa. Nyt hyllyllä olevat laatikot saavat kätkeä sisäänsä kaikki ne korut ja pinnit ja hiuskoristeet, joita on ajelehtinut siellä täällä. Tiedä sitten kuinka kätevää tuo pikkuruisillakin laatikoilla pelaaminen on todellisuudessa, mutta ainakin pinneille ja kavereille on nyt paikka määriteltynä.

Sain ihanan vinksahtaneen ja vekkulin Habitatin herätyskellon äitienpäivälahjaksi. Olen fanittanut tuota lintuvekkaria jo hyvän tovin ja nyt sen sitten sain! Linnun takana on Ikean hyvin edullinen pallolamppu. Ovat meillä yöpöydän valaisimina ja isosta koostaan huolimatta ovat olleet oikein mainio ja toimiva ratkaisu.

Ostin jo pari vuotta sitten meille nämä Readers Nest hyllyt, mutta harmikseni emme voineetkaan asentaa niitä yöpöytien yläpuolelle kuten olin ajatellut, sillä hyllyt taipuvat ikävästi kirjojen painosta. Taitaa olla suunniteltu kevyille pokkareille nämä hyllyt ja meillä kun on aina yöpöydällä näitä vähän järeämmän painoisia teoksia...

Yöpöydät ostettiin Helanderin huutokaupasta noin vuosi sitten. Ovat vähän vuosikymmenten saatossa rähjääntyneet ja myös siksi jotenkin tosi sympaattiset. Olemme jo saaneet omatkin merkkimme niihin. Huoh. Naarmua sun muuta...