Viherkasvit saavat kyytiä, pyöreä lyhty raapii kivasti parkettia, lelukoppa pitää olla kaadettuna jotta sinne pääsee mukavasti möyrimään lelujen sekaan ja aina pitää olla lehtikorissa päällimäisenä sellainen lehti jota sintti voi lukea. Ja tietysti siippa on kaivanut laatikoiden kätköistä sintille oman kaukosäätimen jota saa rauhassa järsiä. Se se on kovaa kamaa.
Sintin kädet on jokaisen kunnon pikkulapsen tavoin koko ajan likaiset. Kynsien alla on kunnon sururannut ulkona möyrimisestä. Ja tietysti osa lattioilla pyörivästä pölystä päätyy aika ajoin suuhun ja valuu sitten kuolan mukana leualle epämääräisenä muhjuna.
Ei ole enää vauvaa tässä taloudessa, täällä on pikkumies joka ymmärtää maailman tutkimisen päälle. Mutta eikös tässä taannoin eräässä pesuainemainoksessakin todettu, että lika on hyväksi? Sillä periaatteella mennään, möyriä pitää ja kunnolla ja jos välillä eksyy vähän pölyä tai multaa suuhun, niin sitten eksyy.
(Noh, tosin täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että isot ruukkukukat olohuoneen lattialta kyllä siirrettiin ikkunalaudoille, ettei nyt ihan kaikki multa-astiat ole siinä pikku sormien saatavilla...)
Tästä nurkasta lähti mm. iso ruukkukasvi ja jäljelle jäi vain villakoirat ja viinipullot joita sintti ei (vielä toistaiseksi) jaksa nostaa korista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti