Lomalla kotona

Vietämme viikonloppua kotona ensimmäisen kerran sitten viime kevään. Muuten tässä ollaan oltu kaikki viikonloput mökillä tai jossain muualla. Tämä on kerrassaan hauskaa! Eilen kävimme kaikessa rauhassa keskustassa lounaalla (rauhassa sana yhdistettynä kaksivuotiaaseen ilman syöttötuolia on mielestäni äidillisen röyhistelyn aihe. Sintti oli niiiin hienosti, söi hyvin ja käyttäytyi aivan mahtavasti) ja illalla testailtiin uusia reseptejä kaverin kanssa. Tai siis pojat testailivat, minä sain keskittyä pöydän kattamiseen ja valkkarin maisteluun. (Ei paha.) Tänäänkin olemme vain olleet, sintti nukkuu juuri päiväunia ja sen jälkeen taidamme lähteä taas kaupungille johonkin museoon tai näyttelyyn...

Jaa-jaa, tuntuu, että kaikki vaikuttavat kirjaostokset viime aikoina ovat Option esittelemiä, tämäkin... Kiva kirja ja mielestäni hyvinkin kohtuullisen hintainen, maksoi Play.comissa rapiat 20 euroa.

Suunnittelimme siipan kanssa menun Rachel Khoon The Little Paris Kitchen-keittokirjan pohjalta ja kerrassaan mainiot setit tulikin. Sopivasti ohjeita soveltamalla päädyimme kokonaisuuteen:

• Sydänsimpukoita valkoviinissä ja ranskankermassa
• Enon kesällä Italiassa opettama pääruokaherkku: lihaa salvialla ja ilmakuivatulla kinkulla marsalaviinissä
• "Ranskalaista kinkkukiusausta" kuten illallispöydässä uudelleen nimesimme Rachel Khoon perunalisukkeen "Cheese and potato nests"
• Khoon orange moussesta innoituksensa saanut omenajälkiruoka, joka oli menestys ja törkeän hyvää (ohje ihan lopussa)

Valo olohuoneessa oli illalla huikea. Jälleen kerran sitä iltavaloa ihastelin siinä ruokapöytää kattaessani.

Sintin tulkinta siitä miten perunat ja sipulit asetellaan. Ja aikuisen käsi korjaamassa perunoita pois pilkkomista varten...

Sintti oli erittäin tarkkaavaisena ja erittäin tiellä. :D

Lihanyyttejä ei muistettu valmiina kuvata, katosivat niin nopeasti parempiin suihin, mutta kas näin ne tehdään: hyvää ulkofilettä ohuina siivuina, kääräistään sisälle suikale ilmakuivattua kinkkua ja pari, kolme salvianlehteä. Paistetaan voissa ja laitetaan nyytit porisemaan marsalaviiniin toviksi ja jos siltä tuntuu, toiseksikin toviksi. Valmis! Ja huikean hyvää! Ohje on tosiaan enon kertoma ja Italiassa kesällä hyväksi havaittu.

Maanmainio jälkiruokaherkku. Omenaa kolmessa muodossa (soseena, hillona ja karamellisoituna) kermavaahtoa ja pastry creamia (mikä ikinä sen suomenkielinen vastine sitten onkaan, yritin vähän kakkublogeista äsken etsiä, mutta en näin nopealla vilkaisulla löytänyt...)

Täydellinen syysjälkiruoka muodostui Essence-maljoihin siten, että pohjalle laitettiin omenasoseesta ja omenahillosta sekoitettua sopivan makeaa sosetta, sitten päälle nosteltiin pastry creamia (jonka teko-ohjeita on muuten netti pullollaan) seuraavaksi kerrosten päälle laitettiin kermavaahtoa ja viimeiseksi omenalohkoja joita oli paistettu pannulla voissa ja sokerissa. Toimii.

Taidan tehdä sintin syntymäpäiville tämän kakkuna. Joko sokerikakkupohjalla tai Digestivepohjalla. Katsotaan. Mutta kokeilkaa! Namia!