Sain kummitädiltäni blogin ensimmäisen tunnustuksen. Kummitädistäni on tullut varsinainen himobloggaaja ja halusi kiittää minua siitä, että houkuttelin hänet aikoinaan mukaan touhuun. Kiitos itsellesi rakas kummitäti, on ollut ihana lukea sinun puutarhajuttuja ja oppia! (Meillähän ei ollut mitään käryä siirtolapuutarhapalstaamme ensimmäistä kertaa mittaillessamme, että mitä täällä pitäisi oikein tehdä. Paitsi leikata nurmikkoa.) Kummitätini oli saanut tunnustuksen itse blogikaveriltaan Katjalta. Kiitos kaunis!
Kuva blogista:Viherpiiperrystä sun muuta. |
Mutta siis! Säilöntäpuuhia ollaan jatkettu ja omenoita lohkottu soseeksi niin, että pakkanen on sosetta turvoksissa. Veimme me tässä toissa viikonloppuna omenoita myös mehuasemalle. Siippa ronttasi Ikea-säkeissä 36 kg omenaa puristettavaksi. Minä ja sintti vain katsottiin päältä (joidenkin sekin homma täytyy tehdä).
Tarjoustalosta hintaan 10 euroa/6kpl. Tuossa googletellessani huomasin, että näitä samanlaisia hanapusseja saa myös kotiviinitarvikkeita myyvistä kaupoista.
Näitä oli ihan suht kätevä täyttää. Vielä hiomisen varaa on siinä, että saa pussin ihan kunnolla täyteen. |
Mehupussit ovat suht käteviä täyttää, mutta vielä emme osaa sanoa, kuinka käteviä ne ovat käyttää... Tuollainen tuore omenamehu ei ainakaan nimittäin pullossa montaa päivää säilynyt, vaan kovin nopeasti alkoi käymään... (Oli muuten hauska yllätys yhtenä TYÖaamuna mehua hörpätessä huomata, että aika kipakasti potkaisee vastaan...) Pakkasessahan noita mehuja me säilömme, mutta tuon mehupussin potentiaalinen ongelma on se, että vetoisuus on 3 litraa ja mehun kulutus meidän perheessä nyt ei varsinaisesti ole tuollaisia määriä muutamassa päivässä...
Hmm, eli saa nähdä, oliko tämä pussitus nyt sitten hyvä vai huono juttu loppupeleissä. MUTTA hyvä puoli noissa pusseissa on ehdottomasti se, että 18 litraa mehua uppoaa huomattavan pieneen tilaan.
Virtsapussit. Nih. Ei muuta kuin nauttimaan luonnon antimista. |
Vähän vetää aiheen ohi, mutta minkä alan tutkija olet? Ei ole tietenkään pakko paljastaa, jos et tahdo! :) Mielenkiinnosta kyselen, kun itse olen miettinyt myös jatko-opintoja. -Tiina
VastaaPoistaHeippa, mä olen Aallossa tutalla, leipälajina palkitsemisen tutkiminen ja kehittäminen.
VastaaPoistaMeillä on se kiva, että vapausasteita on vielä toistaiseksi aika mukavasti ja tässä vuosien saatossa on päässyt kaikenlaista kivaa tekemään ja kehittelemään. Hyvinkin itseohjautuvaa työtähän tämä on, yksityisyrittäjä meininkiä monessa kohtaa, mutta siinäpä tuo suola onkin ;)