Meillä on patio!

Yhteysprobleemit jatkuvat. Nettiyhteys mökillä on onneton. Ilmeisesti ongelman ydin on voittamattomassa Macin Airissa ja jossain viimeisimmässä päivityksessä joka siihen on tehty, joten operaattoriakaan ei voi oikein syyttää. Pahus.
Käytännössä tämä netittömyys ajaa siihen, että pääsen tekemään päivityksiä vain silloin kun olen kotona pöytäkoneen äärellä. (Tai sitten täytyy siirtyä Instagramkuviin ja mobiilipäivityksiin, jestas, sehän olisi moteernia...)
No nettimarmatus sikseen, viime viikonloppu oli huikea! Siippa ja isäni kävivät hakemassa lauantaina puutavaraa ja lekaharkkoja julmetun määrän. Teimme siipan kanssa töitä aina puolilleöin asti ja saimme kuin saimme pation niin valmiiksi, että saimme laitettua kalusteet paikoilleen!

Sunnuntaiaamuna minä ja sintti lähdimme lettukesteille koko aamupäiväksi ja siippa jäi tekemään pation viimeistelyä ja pihan siivousta. Kyllä tuli hieno patio! Lettukestien jälkeen, sintin päiväunien aikana teimme vielä pienen kivimurskalevennyksen pation taakse nurkkaan. Siihen saatiin grilli ja muurikkapannu siististi paikoilleen. Iltasella vielä viimeistelin viimeisen pienen pätkän talonreunaa, kaivoin metrisiä voikukan juurakoita pois ja kampesin muinaisia patiolaattoja irti. Hirveän väännön (kirjaimellisesti) jälkeen sain kuin sainkin aikaiseksi siistin talonnurkan jossa on myös uutukainen paikka pienelle yrttitarhalle. Hurraa!

Pation hinnaksi tuli noin 280 euroa. Puutavara oli halvinta mahdollista ja jopa eri leveyksillä ja kieroa kuin mikä, mutta tällaiset pikkuongelmat eivät oikeastaan haitanneet mitään. Patiossa ei kaikki lautojen välit ole ihan millilleen noiden edellämainittujen laatuvaikeuksien takia, mutta kukapa sitä ehtii syynäämään? Puutavaran lisäksi tarvittiin ruuveja, lekaharkkoja, kulmarautoja, suodatin/peittokangasta, soraa... Ja sirkkeliä. Sekin nyt ostettiin kun tuumattiin, että käyttöä taatusti on...
Ensi kesänä vielä petsataan tuo nätin harmaaksi niin ei pistä niin silmään...

Pionit kukkii kohta. Nyt niitä voi ihailla patiolta käsin, vaikkapa heti sateen jälkeen ilman, että on pelkoa tuolinjalkojen uppoamisesta savimaahan...

Ensin raivasimme ruohon pois ja teimme alueesta hieman tasaisemman. Toisten mielestä tämä vaihe ei ole tarpeellinen, jos kasvillisuuden peittää muovipressulla.

Seuraavaksi mallailtiin ja kaivettiin lekaharkoille kuopat. Sitten levitettiin peittokangasta koko alalle, myös harkkojen alle ja levitettiin soraa koko komeuden päälle ja jälleen myös erityisesti harkkojen alle.

Kehikon siippa hinkkasi vaateriin säätelemällä lekaharkkoja ja niiden alla olevaa soraa. Tämän jälkeen päästiinkin poraamaan 500 ruuvia kiinni! Ensin kehikon ruuvaus ja sitten laudat poikittain tuohon päälle ja ruuveilla kiinni. VALMIS!

Sintti mittauspuuhissa.

Rankan työn jälkeen tarvitaan iltasaduksi tuhtia tavaraa. Tässä on mennyt koko Maija Mehiläinen romaanimuodossa. Kirjan kuvat ovat pieniä ja mustavalkoisia. Varmaan vähän sama vaikutus kuin jos itse lukisi illalla Odysseiaa...