Kehittävät lelut

Tai tylsät, kauniit lelut. Eikö ne ole sama asia? Makkarin kattoremontin yhteydessä tavaroita siirrellessä löytyi yhdestä laatikosta pari puulelua, jotka olin jemmannut odottamaan sintin kasvamista. Ostettiin nuo puulelut ennen sintin syntymää Italiasta ja naureskeltiin siinä, että lapsi varmaan kiroaa meidät ja saa vähintäänkin elinikäiset traumat siitä, että kaikki lelut joilla se sai pienenä leikkiä oli vaan jotain esteettisesti silmään sopivia ja "kehittäviä".
(On muuten uskomatonta, kuinka paljon raivasimme, jälleen kerran, erilaisten laatikoiden sisältöjä kun ne tuohon olohuoneen puolelle kerta tyrkylle kannettiin maalausurakan alta. Vaikka kaikki lootat oli käyty läpi rapiat puoli vuotta sitten kun olimme lähdössä putkiremonttievakkoon, oli niissä samoissa laatikoissa EDELLEEN karsittavaa vaikka ja kuinka... Käsittämätöntä... )

Nyt sintti löysi jemmalelulaatikon ja avasi sen. "U-UUUUU!!!" Kuului vaikuttunut karjaisu. Ei ollutkaan niin tylsiä meidän Italian ostokset. Erityisesti tuo vedettävä Pinokkio on aivan huippujuttu.