Hei me rempataan!

Nonnih. Taas on täysi työmaa käynnissä. Olohuone on täynnä laatikoita ja nyssäköitä ja makkarissa on sängyt kaadettuina ja kaiken kuorrutteena muoviharso. Pidän etätyöpäivää kotona ja kävin äsken napsaisemassa remonttimiehen silmän välttäessä muutaman kuvan makkarista. Se on taas varsin absurdin näköinen...

Villin näköistä. Verhot ja taulut on paikoillaan muovihunnutettuina. Kätevää "huntua" tuo suojamuovi siinä oli valmiiksi teippireuna, joten asennus kävi sutjakasti.

Iloinen ropina kuului aamupäivällä olohuoneen puolelle kun remonttimies rapsutteli irtoilevaa kattomaalia... Nyt on ensimmäinen kerros pakkelia laitettu, vielä toinen kiekka samaa tavaraa ja huomenna (toivottavasti jo huomenna) katon maalaus.

Ja just kun oltiin siivottu... Mistä tätä tavaraa oikein sikiää? Ihan reilusti saatiin kantaa noita erilaisia laatikoita ja nyssäköitä pois makuuhuoneesta, että saatiin tilaa työskentelylle... Täytyy sanoa, että pelottavia määriä tavaraa sitä saadaan upotettua yhteen makkariin jemmaan.

Onneksi ukko on huomiseen asti Tukholmassa työmatkalla, eipä tarvi kaivella kuin yhdet vuodevaatteet esiin tuolta läjistä. Tämä emäntä nukkuukin ensi yön sohvalla, en kyllä ala laittamaan illalla makkaria nukkumiskuntoon, kun aamulla työt taas jatkuu siellä...
Onneksi sintin nurkkaus makuuhuoneessa on koskemattomana, ei siis tarvitse siirtää lapsosen sänkyä olohuoneeseen. Se olisi aika nihkeää se. Vieläpä kun sintin täti tulee lapsenvahdiksi (että tämä mama pääsee työkaveriporukan tapaamiseen Shanghai Cowboyhin, hei vaan "avokkaat" ihana nähdä K sinua taas moneen kuukauteen, muiskis).
Nihkeää olisi sitten tädin parkkeerata sintin nukkumaan menon jälkeen koko illaksi joko keittiöön tai vaihtoehtoisesti hissuttelemaan telkkari äänettömällä olohuoneen puolelle... Ei hyvänen aika...

No se siitä pohdinnasta ja takaisin töiden kimppuun... Sieltä se remppamieskin tuli taas lisäämään tasoitetta. Hyvin tää etenee, jos nyt ei mun lähdekirjallisuuden lukeminen, niin ainakin remontti...