Mallailtiin tänään tuvan isoon ikkunaan kellarissa olleita toisia ikkunaruutuja. Ne ikkunaruudut ovat kamalassa kunnossa, mutta koska ajateltiin viettää mahdollisimman pitkälle syystalveen viikonloppuja mökillä, tuumattiin laittaa ne silti paikoilleen. Tuplaikkunat, nääs. Veto on melkoinen tuosta ikkunakombinaatiosta ja sohvalla on varsin vilpoisat paikat siinä tuulessa...
 |
| Siippa työn touhussa. Valkoinen sohva on elämänsä varrella joutunut tekemään jakkaran virkaa melkoisen usein. Pestävät päälliset ovat mainiot, hehkutihehkuti, ihan turhaan pelätään valkoista sohvaa lapsiperheellä. Hyvin toimii ja helppo huoltaa! Meillä on sekä kotona että mökillä valkoiset sohvat. |
 |
| Pientä ehostusta vaatii, mutta näitä sitten ensi kesänä. Jerramunjee, se ensi kesän lista on muuten aikamoinen. |
No ei muuta kuin tuumasta toimeen, jynssäsin näkyvän lian pois pokista (ja aikalailla myös hilseilevää maalia samassa rytäkässä) ja siippa alkoi asetella ruutuja paikoilleen. Mutta eihän se nyt tokikaan niin yksinkertaista ollutkaan. Luonnollisestikin joku edellinen omistaja oli nimittäin siirtänyt ulkoruudut kellariin odottamaan jotain (kentien korjausta) ja siirtänyt sisäruudut ulkoruuduiksi.
AHAA! Ei ihme, että vetää ja nyt myös selittyy se miksi ruudut on naulattu kiinni...
Napakan naulauksen takia emme jaksaneet alkaa siirtämään ruutuja oikein päin, vaan meillä on nyt sitten ulkoruudut sisäruutuina ja sisäruudut ulkoruutuina.
Tiedetäänpä taas mitä korjaushommia tehdä ensi keväänä...
Ei niistä ikkunoista kauniit tulleet, se täytyy kyllä todeta, mutta verhot kyllä peittää oikein hyvin tuon rujouden. Jospa rujouden hyvänä puolena hieman vähentyisi veto tuvassa. Toivossa on hyvä elää, niinhän se sanoi lapamatokin.
 |
| No einenytniinpahastinäy... Mutta se näkyy, että ikkunat ovat likaiset. Liasta tuli mieleen, että sitä muuten löytää ihan uusia puleerausta vaativia kohteita kun makoilee lattialla sintin leikkikaverina... Jännä... |
Iltapäivällä ystävä tuli sinttinsä kanssa mökkeilemään. Lapset kiljuivat ja ruoka jäähtyi lautasille, kun sinnikkäästi päätimme syödä ulkona vaikka aurinko meni juuri pilveen. Jälkiruuaksi tein omenapiirakkaa, se muuten syötiin sisällä... Oli vähän kokeilevaa piirakkaa, ei tullut ihan niin hyvä kuin toivoin, mutta pistän sen kyllä osittain piirakkapohjan piikkiin. Olin ostanut "lisää vain vesi"-taikinaa joka oli tarkoitettu sekä suolaisille että makeille piirakoille. Minusta siinä oli aika tuhdisti suolaa makean piirakan pohjaksi, en toiste ehkä sitä käyttäisi muuten kuin suolaiseen piirakkaan.
Tuumasin muuten liittyä Marttaliittoon, musta kuoriutuu vielä vallan mainio martta. Sitten voin aina hihasta vedellä kaikkia supernäppäriä kikkoja milloin mihinkin arjen ongelmaan. Khuulia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti