Voi liikkis sentään, Finlayson oli aloittanut uudelleen näiden Onni-pussilakanoiden valmistuksen! Paluu kotoisalle kahdeksankytluvulle! Meillä ei koskaan ollut niitä kotona, mutta varmaankin sitten jollain kaverilla olen yökylässä nukkunut sellaisen alla...
Tuossa viikolla postilaatikosta oli kopsahtanut Sellon sembaloiden mainoskataloogi ja siinä mainostettiin kyseisiä pussilakanasettejä 15€ kipale! Pakkohan ne oli saada mökille!
 |
| Hölmöä on niin helppo höynäyttää nostalgian varjolla, mutta hetkinen... olivatko nuo sydämet pienempiä silloin aikoinaan? Nykyään sitten pitää kaiken olla isompaa ja komeampaa... ;) |
Kesä! Lapsuus! Vesisadetta paossa leikkimökissä! (Ja faija joka vetää hirsiä leikkimökin nurkassa kun ei tuoliinkaan mahdu.) Mehua ja korvapuusteja!
Ja ennen kaikkea leikkipaistinpannulla "paistumassa" olevat alkukesän pikkiriikkiset ja umpiraa'at omenat. Yksinkertainen ja lapsen mielestä superhauska juttu; pilkottujen omenoiden hedelmälihahan alkaa nopeasti tummua, joten se näyttää siltä kuin ne paistuisi.
(Täytyypä muistaa sintillekin näyttää tuo sitten kun hän on vähän isompi...)
Mutta täytyy sanoa, että kyllä alkaa jo tällä emännällä olla kovan luokan mökkikuumeet päällä, pitäis päästä jo laittamaan paikkoja kesäkuntoon. Pitäisi päästä mylläämään Pionipenkkejä ja tekemään suurisuuntaisia viljelysuunnitelmia kasvimaalle! Pitäisi istuttaa yrttejä ruukkuihin jo nyt täällä kotona, niin ehtisivät kasvaa vahvoiksi siihen mennessä kun kasvukausi mökillä alkaa. Pitäisi päästä lakkaamaan lattiaa ja noniin. Huoh. Niin paljon kaikkea kivaa pitäisi päästä tekemään. Mutta ensin pitäisi tuon lumisateen loppua! Eihän tästä peijooni vieköön tule muuten mitään tästä touhusta!
Sesongin lähestymisen huomaa myös siitä, että kaappeihin alkaa kertyä mökille vietävää tavaraa. Tänä keväänä ollaan jo hankittu astioita lisää (miksi, hyvä kysymys, siksi) pari isoa pyykkipussia, nuo Onni-pussilakanat, ihana 50-lukulainen liinavaatekaappi ja vielä mahtavan värikäs "karnevaaliroikka" tuvan kattolampuksi kieputettavaksi.
 |
| Väriä vallan mahottomasti. Siinä on nyt sitten nyhrättävää kun ensin jokaiseen palloon pitää leikata pieni viilto ja vasta sen jälkeen ne saa sujautettua tuohon valonauhaan kiinni. Äärikätsyä... Voi noita ranskalaisia...(kielen naksutusta ja silmän vinkkaus), mutta vitsit, että on makeannäköiset pallot! |
Onni-pussilakanoiden kuosi on todellakin suoraan lapsuudesta! Ollessamme mummolavierailulla vauva nukkui koko viikon reilut 30 vuotta vanhassa äitiyspakkauksen laatikossa, johon anoppi oli aikanaan ommellut verhoilun erehdyttävästi tuota muistuttavasta vihreästä sydänkankaasta. Sen kuosi muistuttaa kuitenkin enemmän Tampellan sydänkangasta, mutta ei ole sitäkään, koska sydämet on aseteltu eri tavalla. Jäänee tällä erää arvoitukseksi, mitä kangasta se sitten oli. Suloista kuitenkin, ja ihanaa että on pidetty tallessa. Pienen googlailun tuloksena totesin, että noiden pussilakanoiden kuosi kyllä näyttää ihan alkuperäiselle Onnille uskolliselta :)
VastaaPoistaHassua miten sitä muistaa jotain juttuja lapsuudesta, mutta just tällain pikkasen väärin! Mutta kyllä mä odotan makoisia unia mökillä Onni-lakanoiden alla! :)
VastaaPoista