Remonttipäivät 1 & 2 & 3

Aloitetaan alusta, raportoin tarkkaan mitä minäkin päivänä tehtiin, mitä ostettiin ja paljonko paloi rahaa. Remontti on. Pohjustukset tälle koko remonttijutulle täällä! Tuuttaan nyt tulemaan tänään näitä postauksia yhteensä kolme. Viimeisen sitten illalla. Nyt lopetan puolikkaan vapaapäiväni, teen kirjoitushommia sintin tarhapäivän loppuun asti, sitten raksalle. Onneksi on joustava työ!! Kunhan saan hommat ajallansa valmiiksi niin voin käyttää nämä hereilläolotuntini miten parhaiten päin haluan. Mutta nyt: kirjoituspuuhiin!

Piknikillä. Pillimaito ja Saarioisten äitien lasagnea. Omnom.

Päivä 1:
Sunnuntaina 29.9. 2013 suuntasimme siipan kanssa uudelle kodille hivenen heikkohappisissa tunnelmissa. Edellisenä iltana oli juhlittu siipan työkaverin tasavuosia ja minä olin myös laulanut ääneni käheäksi bändimme keikalla samoissa kinkereissä.

Puolilta päivin talo pärähti täyteen ihmisiä. Ensin tuli isäni ja veljeni tuomaan sinttiä yökylästä ja samalla velipoika tsekkasi kämpän läpi sillä silmällä, että osaa tehdä viimeiset suunnitelmat lattioiden valmistamiseksi. (Siitä myöhemmin!) Heti sen jälkeen pelmahtikin paikalle siipan molemmat siskot ja lapset ja lankomies ja viimeisenä ovesta tupsahti sintin viimeisillään raskaana oleva kummitäti. Siinä meillä oli sitten tupa täynnä dynaamista remontinsuorittajaa! Hih! Ihmismassojen ansioista me itse asiassa saatiin tosi hyvin hommia aikaiseksi, siippa ja lankomies ähräsivät kaikki edellisiltä omistajilta jääneet ylimääräiset huonekalut (sovittiin, että se on ihan ok, me hoidetaan loppusiivous) vintille, repivät lasikuitutapetit meidän makuuhuoneesta (jep! ne olikin luojan kiitos superhuonosti kiinni, joten äijät vaan otti reunasta kiinni ja antoivat palaa, koko huone oli riivitty tyhjäksi listoja myöten vartissa!!) ja saivat myös sintin huoneen tapetit nyhdettyä. Me muu joukkio teimme sekalaisia pikkupuuhia ja vahdittiin, että neljä lasta ei tee hölmöyksiä. Hyvä päivä ja rohkaiseva startti!
Iso kiitos kuuluu siis yllä mainituille ihmisille sunnuntain pyhittämisestä meidän työmaalla!
Kiitos! <3

Naama. Ukkokullat tekivät huomaamattaan haihtuvaa taidetta höyryttäessään tapetteja irti.

Päivä 2: Maanantai 30.9.
Siippa jatkoi sunnuntaina aloitettua olohuoneen tapetin repimistä. Se osoittautui mahdottomaksi urakaksi. Tapetti on niin tiukassa, että sitä ei siitä säällisillä työtunneilla irti revitä. Päätimme ratkaista asian tapetoimalla päälle, alunperin oli tarkoitus vain puhdistaa seinät ja maalata ne.
Sen sijaan olohuoneen katto tuntui irtoavan liiankin hyvin. Se täytyy puhdistaa kokonaan. Kiva.

Joops. Olohuoneen katto. Ps. lamppu joka alareunassa pikkaisen näkyy, on erittäin makea ja edellisten jättämä. En valita. Enkä myöskään rempassa tuhoa. Tietenkään.

Päivä 3: tiistai 1.10.
Otin lomapäivän töistä ja lähdin aamulla rautakauppakierrokselle. Hain Töölön värisilmästä makuuhuoneisiin tulevat tapetit (tämä tulee meidän makkariin päätyseinälle ja tämä tulee sintin huoneeseen isoimmalle seinälle) lasku liimoineen oli 420 euroa.
Seuraavaksi suunnistin Herttoniemen Starkkiin ja ostin pohjamaalia 27 litraa, sävytettyä seinämaalia 9 litraa, Helmi kalustemaalia ovenpieliä ja ovia varten 3 litraa, olohuoneen seiniin päälle maalattavaa peittotapettia, lisää liimaa, maalarinteippiä, hengityssuojaimia...) Lasku tästä lystistä oli piirun päälle 400 euroa.
Sitten kippasin koko lastin autoon ja repäisin maalipurkilla sormeeni oikein kunnollisen ja syvän haavan. Onneksi tajusin juosta samoin tein takaisin Starkkiin kysymään ea-kaapista sidetarpeita. Sain haavan heti suoriltaan putsattua ja paketoitua niin, että haavan reunat puristui suht koht hyvin umpeen. Mutta kyllä otti päähän. Sormea tykytti ihan vietävästi ja tiesin, että mun pitää saada se asap joko tikattua tai laitettua kunnon haavateippaukset. Joten ihan ensin apteekkiin... ja bensamittari oli tietysti myös vilkuttanut koko aamun punaisella, joten bensikselle. Kyllä mua melkein itketti siinä vaiheessa. Oli hetken aikaa sellainen tunne, että perkele, nyt en jaksakykenepystysuoriutumaan. Mutta sitten söin pussillisen aakkosia ja hengittelin vähän bensahuuruja siinä tankatessani ja jatkoin matkaa.
Kello oli yli puolen päivän kun viimein pääsin uudelle kodille tavararöykkiöiden kanssa. Ihan ensimmäiseksi paketoin sormeni haavansulkuteipeillä ja sidetarpeilla, paketista tuli hyvä, vaikka itse sanonkin, sain haavan reunat yhteen ja verentulo loppui siihen. Siihen loppui myös tykyttävä kipu, joten oletan, että tein varsin hyvää työtä haavan kanssa. Hyvä minä. Sitten aloin rapsutella olohuoneen kattoa irti. Ja rapsuttelinkin sitä sitten koko päivän melkein siihen asti, että sintti ja siippa tuli viiden aikoihin raksalle.

Se on katto. Siinä lattialla.

Ripsin katosta irtomaalit. Heh.

Siippa halusi testata appiukon lainaan lähettämää maaliruiskua vielä illalla ja niinpä pistettiin sintin huone maalauskuntoon ja siippa testasi ruiskun toimivuutta. Voidaan sanoa jo näin yhden illan kokemuksella, että ei voida suositella maaliruiskun käyttöä asutussa asunnossa. Supersuojauksista huolimatta sitä "maalitomua" on joka paikassa, mutta sinänsä kokeilu oli hyvä ja tulevana viikonloppuna kyllä huudatetaan ko. laitetta läpi kaikkien huoneiden.

Tavoitteet tälle päivälle...
Tänään keskiviikkona ajatuksena on, että minä jatkan olohuoneen katon siistimisen kanssa. Ei siitä täydellistä saada, mutta parhaani teen. Siippa ulkoilee sillä välin sintin kanssa uuden kodin pihalla. Me tarkoituksella halutaan roikottaa sinttiä raksalla, vaikka sillä ei siellä kauhean kivaa olekaan, sen takia, että hän tottuu tähän uuteen taloon ja sen pihaan ja näihin huoneisiin ja toisaalta siksi, että voidaan kuitenkin olla kaikki yhdessä. Sintti on niin rutiiniuskovainen natiainen (niinkuin skidit tuppaa olemaan), että se täytyy juurruttaa hiljalleen näihin uusiin juttuihin... Ihanan paljon ovat myös ihmiset luvanneet ottaa sinttiä heille leikkimään kun tarvis vaatii, näitä palveluita ihan taatusti hyödynnämme myös tulevan kuukauden aikana. Kyllä tämä tästä.