Päivä 5: Raivareita

Siippa ripsi irti vielä viimeisiä hiutuloita kattoa olohuoneesta sekä raapi & paklasi eteisen katon. No nyt. Katot on siis viimeistä hiontapyöräytystä vaille maalausvalmiit. Tämä iltaremppaaminen on ihan ok, mutta eihän sitä montaakaan tuntia ehdi oikeasti tehdä töitä. Tänään siippa meni yksin raksalle viideksi ja puursi nelisen tuntia töitä. Eilen sintti oli raksalla mukana ja vaikka pojat lähtivätkin ulos leikkimään, jäi minun työtuntien saldo aika paljon vähäisemmäksi, olisinko saanut siellä katon rajassa roikuttua parisen tuntia?

Ja sintti, voi ei kuinka kiukkuinen lapsi minulla oli kaverina koko illan tänään. Kyllä maar oli kaikki maailman asiat pielessä ja ukko kiljui kuin pieni porsas milloin mistäkin yllykkeestä. Eräänlainen huvittava (no huvittava ja huvittava, ei se niin riemastuttavan hilpeätä sillä hetkellä ollut) hetki oli kun sain pojan taivuteltua pitkällisen mellakoinnin jälkeen iltapuurolle. Ja sitten eräs pieni puurohippunen keikautti taas veneen nurin...

Kesäinen vuoristoratakuva on jotenkin jännästi omiaan kuvittamaan tätä päivää... Kovaalujaa! Oli sintti huutanut kärryssä kun siippa vähän himmaili Mottarone-vuoren makeassa vuoristoradassa Italiassa. Kyllä vain lapsoseni, kovaalujaa mentiin tänäänkin.

Episodi 1:
Sintti: Ota pois toi. Se on sammakko. (Lausuttu naama nutturalla, tunkee sormenpäässä olevaa puurohippusta minulle.)
minä: vai sammakko? No eikös tuollaisen puurosammakon voisi ihan hyvin syödä?
Sintti: no eiiiii, se on LEIKKIsammakkoäääääbyhyyyyyyyyy (pöyristynyt äänensävy äidin typeryydestä, että syödä nyt leikkisammakkoa, haloo! ja krokotiilinkyyneleet päälle...)
minä: huooooooh...

Huikea mäki joka kiemurteli alas pitkin jyrkkää rinnettä.

Episodi 2:
Sintti asettelee käsin (!!!) nyt jo kylmäksi jähmettynyttä puuroaan uusiksi lautasellaan.
Sintti: voi ei (tuskastunutta voihkintaa, alahuulen väpätystä, orastavaa hermojen pettämistä) oho OHO
Minä: no, hei, älä nyt käsin niitä sörki, syö lusikalla! Mitä ihmettä sä teet?
Sintti: Se on ROBOTTI ne on päällekkäin (asettelee puuroklönttejä kasaksi) ne ei pysy, se menee rikki, oho ohobyhyyyyyyyyyyyy... (suuri suru puurorobotin luhistumisesta)
minä: huooooooohhh.... NYT kyllä mennään hampaiden pesulle...

Tämä remontointi ja ramppaaminen parin eri osoitteen välillä menee nyt vain hieman yli hilseen natiaisella = kyyneleet virtaa. Ei auta kuin jatkaa sopeuttamisprojektia ja jatkaa sinnikkäästi sintin kiikuttamista raksalle.

Mut hei, enää kolme viikkoa remonttiaikaa. Rokrok...