Kevät ja kukat. Pikkuhiljaa tuodaan putkiremppaevakossa olleita viherkasveja takaisin kotiin. Paukkupakkasilla ei oikein arvannut lähteä siirtelemään kukkaparkoja, mutta nyt, nyt voi taas aloittaa muuttopuuhat. Samalla tässä täytyy kaikki kukat käydä läpi ja fiksata niitä aika rankalla kädellä.
Rohkein yritykseni on nyt yksi kasvi, jonka varsi oli kasvanut pitkäksi ja honteloksi ja vihreät lehdet olivat siinä honteluuden päässä kuin jonain huiskana. Päätin pilkkoa koko komeuden (keittiön laatikosta kaivamallani juuresveitsellä, olen varsinainen välineurheilija...) Katsotaan kuinka käy, vähän googlettelin etukäteen, että kannattaisiko lehtitupsu juurruttaa ensin vedessä vai voisiko sen vain laittaa suoraan multaan. Päädyin jälkimmäiseen ratkaisuun. Kyllä tässä jännän äärellä siis ollaan. Taas, hui että. Ja rairuohotkin muistin tänään kastella. Viherpeukalo. Menee jo vähän ylisuorittamisen puolelle kyllä.
|
Siirsin joulukaktukset pikku ruukuistaan tuohon isoon maljaan. Saavat siinä olla ja elellä isomman kasvin varjossa. Kokonaisuus näyttää kivalta ja tasapainoiselta nyt. Toivottavasti tykkäävät kasvit toisistansa. |
|
Tämä mikä-lie-viherkasvi julistettiin jo kertaalleen kuolleeksi, mutta niin vaan sieltä sinnikkäästi pieni lehti puskee, joten siirsin ressukan isosta maljasta omaan ruukkuun. Ilmeisesti tämä kasvi ei oikein tykännyt altavastaajan asemastaan isomman kukan varjossa. Oletan, että tuossa omassa ruukussaan makuuhuoneen ikkunalaudalla poloinen saa taas hieman elinvoimaa. Uskon, että vaihtokaupat joulukaktusten kanssa on ihan hyvä veto. Nuo kaktukset kun tykkää ymmärtääkseni vähän askeettisista olosuhteista. |
|
Siinä se tupsukukka nyt on. |
|
Ja siinä, pam. Teurastin. |
|
Kas noin. Tuo roskiin ja tupsu multaan. Hyvä siitä tulee! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti