Tuparikakku

Tein taas tuparilahjaksi kakun. Se on kivaa ja lahjan saajat yleensä arvostavat pöydänantimia, joten mikäpä jottei!
Tällä kertaa haasteena oli tehdä gluteeniton ja maidoton kakku. Kakkupohja oli tietysti ihan helppo homma, korvasin vain jauhot perunajauholla. Mutta täytteiden kanssa pitikin sitten vähän pähkäillä. Lopulta päädyin vähän oikomaan ja ostin vanilja soijavanukasta ja suklaa soijavanukasta ja tuunasin niistä täytteet. Päälle kaulin valkoista sokerimassaa ja muotoilin marsipaanista pikku mökkipahan sekä reunaa kiertävän "synkän metsän" (mielikuvitusta saa kylläkin vähän käyttää, että näkee tuossa metsän, siitä ei tullut ihan sellainen kuin silmissäni näin...)

Ei musta kirurgia tulisi. Vähän käsi tärisi kun näpertelin noita ikkunaruutuja. Okeiokei, tuo pursotettava tahna oli vähän liian jähmeää... Seliseli...

Täytteistä tuli hyvän makuiset, mutta suhtaudun hieman epäillen hyytelöidyn viritelmän kestävyyteen tositilanteessa... Kakkupohja ei oikein jaksanut perunajauhoilla nousta kunnolla, joten sain vain pohja- ja kansilevyt ja näin ollen täytteet huljuvat siinä välissä omina liukkaina itsenään ilman kakkupohjan välitukea... :/. Hmm, jotenkin näen sieluni silmin sen tilanteen kun hyytelö lähtee karkaamaan kakkulapion alta sellaisella vauhdilla, että sitä ei pysäytä mikään... Uh. No tää on yhtä riskillä menoa tää elämä. Huhhuh. Ei auta. tehty mikä tehty. Kyllä on taas ihminen jännän äärellä.

Sokerimassakuorrutetta olisi voinut olla reippaasti enemmän. Nyt kaulin levyn niin ohueksi, että kakun jokainen muhkura piirtyy läpi. Tästä taas viisastuneena voinkin todeta, että kaksi pakettia sokerimassakuorrutetta per tavallisen kokoinen kakku taitaa olla varmin sääntö pelata.

Mutta ne täytteet:
Appelsiinitäyte: 2 appelsiinia sauvasekoittimella murskattuna, kolme pikkupurkkia vanilja soijavanukasta, 2,5 cl Cointreauta, loraus sokeria ja vaniljasokeria, pieni loraus appelsiinimehua, 7 liivatetta (nestettä kun tuli aika rutkasti).
Suklaatäyte: 4 pikkupurkillista soijavanukasta, 2,5 cl cointreauta, liraus sokeria ja appelsiinimehua, 5 liivatetta.
Lorauttele täytteet vuoronperään vuokaan ja hyydyttele settiä kakkuvuoan rinkulan sisälle koottuna yön yli ja koristele seuraavana päivänä kieli keskellä suuta.
Kakun kostutus appelsiinimehulla.

Ai niin, ja pari mielestäni näppärää vinkkiä: meillä ei ainakaan Cointreauta tai Amarettoa mene muualle kuin leivonnaisiin, joten ostan yleensä Alkosta niitä kassan vieressä myytäviä pikkupulloja maustekaappiin. Yksi 5 cl pullo riittää mainiosti kerta-annoksena leivontaan ja vaikkapa tiramisun kostuttamiseen.

Olen myös huomannut, että marsipaanimassan tai sokerimassan kauliminen on huomattavan paljon tumpeloystävällisempää puuhaa kun levitän elmukelmua pöydälle, pistän kaulittavan klöntin muovin päälle ja peittelen klöntin toisella elmukelmusuikaleella. Eipä tartu kiinni pöytään tai kaulimeen! Helpottaa myös suunnattomasti kaulitun ja helposti repeilevän kuorrutteen asemointia kakun päälle. Otan vain alemman muovin pois, asettelen massan kakun päälle ja kerin "suojamuovin" pois. Kas noin, eikä tule mitään kakkuklönttivahinkoja kuorrutukseen (kuten muuten jotenkin AINA saisin söhellettyä...)

Vinksin vonksin. Ei tämä nyt kaikkein komein kakkuni ole, täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, mutta tää on symppis ja toivon mukaan myös hyvän makuinen, joten ei ole niin nuukaa!