keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Viilailuja vapuksi

Olin tänään sintin kanssa kaksistaan mökillä ja lähti niin sanotusti lapasesta. Ompelin, maalasin, värkkäsin ja tuunasin niin maan hemmetinmoisella vimmalla, että ehkä on ihan hyvä juttu, että menen maanantaista alkaen töihin lepäilemään...
Töihin paluu myös tarkoittaa sitä, että vappuun mennessä pitää touhuta ne jutut pois päivänjärjestyksestä mitä meinaa touhuta. Väkisinkin tahti tästä nyt vähän hidastuu.

Nyt on ollut suurimpana vimmana laittaa tuota kuistia kuntoon. Kun sain sinne ihanan liinavaatekaapin, alkoi tuntua siltä, että kuistiparka olisi muutenkin ansainnut vähän rakkautta osakseen.
Niinpä sitten sintin ensimmäisten päiväunien aikana maalasin vihreät ullakon portaat valkoisiksi.
Sillä välillä kun sintti tappoi kuolalla pehmojänistä lattialla, minä ommella surauttelin valmiiksi verhokappoja joiden lakanakankaat olen ostanut jo pari vuotta sitten (!!). (Mikähän niidenkin tekemisessä on ollut niin vaikeaa, että on jäänyt noin roikkumaan?)
Sintin siirtyessä järsimään uutta ämpäriään minä siirryin kiikkumaan kuistin katonrajaan (no se ei ole korkealla se) ripustelemaan lakanakappojani.
Sitten suhasin makuunurkkaukseen asentamaan verhotankoa ja mallailemaan verhoja. Vroom. Sitten suhasin vessaan asentamaan liiketunnistimella varustettua (minikokoista) ledlamppua. Vroom.
Siinä välissä viihdytin sinttiä ja syötin sitä ja siinä kiikkustuolissa istuessani lapsi sylissä sen sitten keksin.
Silmääni on aina häirinnyt kuistin ikkunalaudat joihin on laitettu haaleankeltaiset kaakelilaatat. Olin ajatellut maalata ne, mutta se on aina vaan jäänyt muiden töiden jalkoihin. Mutta nyt se sitten välähti ja ei muuta kuin tuumasta toimeen. Vrooom.


Ikkunalauta niin kaljuna, niin ei tuunattuna. Ei varsinaisesti mikään silmänilo...
Strömsöratulapepitaruutua pintaan, niin kyllä siitä vielä soma saadaan!
Päällystin ikkunalaudat kankaalla ja sutaisin päälle makuunurkkauksen lattian lakkaamisesta ylijäänyttä venelakkaa.



Ostin pari viikkoa sitten Eurokankaasta erilaisia kangaspalasia joista nyt sitten valitsin yhden tuohon päälle. Leikkasin sopivia suikaleita kangasta, levitin Erikeeperiä kaakeleille ja muotoilin palat sopiviksi. Oli kyllä helppo asennus ja tuohon vielä kun laittaa pelargonioita päälle niin ai että on herttaista!
Huomenna on totuuden hetket käsillä kun pääsen näkemään miten kangaspalaseni ovat reagoineet tuohon supervenelakkaan... Onkohan ne höyrystyneet kokonaan pois?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti