maanantai 14. maaliskuuta 2011

Kaikella on hintansa -tarkastelussa Hänen Vauvuutensa pikku nurkkaus

Tuumasin tähän "kaikella on hintansa"-osioon pistää vähän ylös näitä kustannuspuolia eri kunnostus- ja sisustustöistä. Niitä on silmiini eri blogeissa osunut yllättävän vähän, vaikka monesti muutostyön tai sisustuksen hintalappu on hyvin kiinnostava (varsinkin tällaisen peruspersaukisen pikkulapsiperheen näkökulmasta katsottuna).
Rahallahan saa ja hevosella pääsee, mutta kyllä itse pidän eniten sisustuksista joissa on jouduttu näkemään vaivaa, kikkailemaan rajallisten rahojen kanssa ja miettimään tosissaan miten haluttuun lopputulokseen päästään. Kallilla ostetut sisustukset ovat toki komeita, mutta harmittavan usein myös kuolettavan tylsiä tai särmättömiä tai vähintäänkin kerroksettomia.


Joten siis, kaivelen kuittejani ja niitä muutamia (harvoja, voi, niin kovin harvoja) penninvenytystapoja mitä olemme omaksuneet. Ja tiedän toki, että ihan varmasti näitä saa tehtyä halvemmalla ja löytää saman tuotteen edullisemmin, mutta näillä olemme siis me menneet ja olemme yrittäneet ajatella asian niin, että kunhan hinta on kohtuullinen meidän omasta mielestä, niin kaikki on hyvin!
Aikakin on rahaa, joten juokseminen sinne tänne aina halvimman perässä ei ole tarkoituksenmukaista...
Aloitetaan vauvanurkkauksen kustannuksista, se kun on viimeisin isompi proggis ja hinnat varsin hyvin muistissa:
  • mittatilausliukuovet & kiskot: noin 300 €
  • kakkosneloset, gyprocit, ruuvit ja muut releet seinän kotelointiin: noin 100 €
  • maalit & pakkeli: kaapista kaivettuja
  • tasoitetapetti: kaapista kaivettu
  • styroksit & päälliskankaat & liima: styroksit saatiin kavereilta ilmaiseksi, kankaat ja liiman kaivoin kaappien kätköistä.
  • kaapinovi, vetokoreja vauvan vaatekaappiin: ovi 9 €, korit muistaakseni noin 10 €
  • matto & liukuestematto: yht. 38 €
  • pinnasänky & patja & pinnasuojus & vuodevaatteet: pinnari 123 € (postikuluineen), patja 40 €, pinnasuojus 19 €, vuodevaatteet tein häissä pöytäliinoina käytetyistä halvoista lakanakankaista.
  • taulukehyksiä: yht. 6 €
  • Peppi sekä Eemeli ja Iida julisteet Tukholmalaisesta lelukaupasta yht. 16 €
Yhteensä rahaa meni siis tuohon pieneen nurkkaan noin 660 euroa.
Säästöä syntyi ainakin siitä, että työkalut, maalit, pakkelit ja tasoitetapetit olivat ennestään olemassa.

Miten tehdään isosta vauvasta taas pieni? No vaihdetaan Vaavi-ensisänky oikeaan isoon pinnasänkyyn ja kas! Vauveli on taas pikkuruinen!
Kavereilta lainassa oleva leikkimatto on loistava, parhaalla mätkintäpaikalla on sintin saama sammakko, joka on vähintäänkin häiriintyneen näköinen, mutta ah, miten mahtava sitä onkaan repiä!

Pari hyvää kikkaa maalien säilömiseen ja ylipäätään maalaamiseen meillä on takataskussa. Minusta ne säästävät jonkin verran rahaa, mutta ennen kaikkea helpottavat todella paljon töihin tarttumista:
  • Maalit saa säilymään todella hyvin ihan vaan sellaisella pienellä kikalla, että kääntää purkin sulkemisen jälkeen ylösalaisin. Maali tukkii pienet ilmareijät kannen ja purkin välissä ja näin maali on taas "umpiossa". 
  • Pidän aina kaapissa oikean sävyistä seinämaalia. Meillä on seinäpinnat maalattu kahdella eri harmaan sävyllä. Koska tauluja, hyllyjä, kaappeja jne.. tulee silloin tällöin liikuteltua, on kananpaskaseinissämme yleensä siirtelyiden jälkeen reippaita reikiä, joita sitten täytyy valkoisella pakkelilla korjailla. Joten joka kerta kun pakkelipurkki avataan, avataan myös maalipurkki. Jos joka kerta pitäisi ensin lähteä hakemaan kaupasta oikean sävyistä seinämaalia olisi töihin tarttuminen HUOMATTAVAN paljon hankalampaa...
  • Suosin vesiohenteisia maaleja. Töihin tarttuminen ja töiden jälkien siivoaminen on huomattavasti paljon helpompaa kuin liuotinpohjaisten maalien kanssa pelatessa. 
  • Pesen työvälineet aina heti käytön jälkeen. Eipä tarvi kovin usein uusia maaliteloja tai -pensseleitä ostaa kun pesee ne huolellisesti ja tuoreeltaan.

5 kommenttia:

  1. Hei.

    Perustimme tammikuussa 2009 blogimme nimeltä Pientä kivaa. Tuolloin osoite pientakivaa.blogspot.com ei ollut vapaana, mutta sen nimistä blogia ei kuitenkaan ollut olemassa. Täten siis osoitteemme on eri, mutta blogin nimi Pientä kivaa on vakiintunut käyttöömme tässä reilun kahden vuoden aikana.

    Emme voi vaatia sinua vaihtamaan blogisi nimeä, mutta kohteliaasti sitä pyydämme. :) Jo vakiintuneen lukijakuntamme takia sekaannuksilta ei voi välttyä, jos samannimisiä blogeja on kaksi.

    Ystävällisin terveisin, Petra ja Roosa

    VastaaPoista
  2. No voihan! Eipä tosiaan silmiin osunut, kun blogiosoitteenne on eri.
    Totta kai vaihdan nimen johonkin toiseen sekaannusten välttämiseksi.
    Yritän tässä kiivaasti keksiä uutta nimeä ja vaihdan sen itselleni asap, mutta luon hetkeksi tyhjän blogin tuolla pientakivaa-nimellä, jotta saan siirrettyä lukijani sujuvasti uuteen osoitteeseen. Tämä varmasti sopii teille?

    VastaaPoista
  3. Hieno juttu, kiitos! Ajateltiinkin ettet varmaan vain ole huomannut. Teet siis blogillesi myös uuden osoitteen? Mietimme että jos vain sopii niin voisimme ottaa käyttöön tuon pientakivaa-osoitteen, olisi kaikin puolin selkeämpää. :)

    VastaaPoista
  4. Heippa, sopii hyvin, kurkkaappa tuota pientakivaa nyt! Laitoin siihen meidän molempien osoitteet ja jos sen antaa nyt hetken olla noin noilla tiedoilla, niin löytää nuo minun kaverit jotka silloin tällöin lueskelevat myös tuon uuden osoitteen. Jos maltatte odottaa muutaman viikon niin voin huikata teille kun olen vapauttamassa osoitteen teille?

    VastaaPoista
  5. Joo maltetaan kyllä odottaa, kiitos vielä ymmärryksestä. :-)

    VastaaPoista