Elämää muuton jälkeen

Huhhei. Muuttolaatikkoja purkaessa. Ja purkaessa. Ja purkaessa. Ne ei lopu koskaan. Oli opiskeluvuosi jolloin vappu ei loppunut koskaan. On muutto jossa erilaiset nyssäkät, kinastelut remontin yksityiskohtien ratkomisesta, remontin tekeminen jnejne. ei vaan lopu. Koskaan.

Kaaosta sietäessä. Onneksi sintti alkoi taas leikkiä leluillaan. Ehkä mekin saadaan nyt vähän purkaa laatikoita ilman, että on lelujuna otsassa pystyssa kellään...

Noooooh. Tietysti tässä voisi nyt ottaa sellaisen voittaja-asenteen kyllä käyttöön aivan välittömästi sillä me kuitenkin tehtiin kuukaudessa täysi remontti ja vielä muutettiin. Ei se nyt ihan paska suoritus ole. Osallisena tuohon puristukseen olikin sitten kylällisen verran ihmisiä, joten varsinaisesti pelkkiä omia olkapäitä ei passaa hakata :)

Keittiö on eniten kesken. Jälkitoimituksena tulee vielä tavaraa, listat puuttuu, välitilan laatat puuttuu jne. Lisäksi pistän kyllä vielä tänä iltana keittiötoimittajalle reklamaatiota sokkeleista. Ne ovat kertakaikkisen kehnoa laatua. Nyt jo sen näköiset kuin niillä olisi hoidettu vasaran virkaa keittiön kokoamisessa. Grrrrr. En tykkää.

Meidän makuuhuoneeseen tulee toiseen päätyyn pätkä kirjahyllyä, nojatuoli, pieni pöytä ja jalkarahi. Kirjahyllyn viereen nousee vaatekaappia. Paino muodolla nousee. Pitää näet vähän fiksaa. Kuten kuvan ylälaidasta huomaa, niin tuolla katonrajassa menee tuollainen palkki, jonka seurauksena vaatekaapista täytyy vähän ylätakareunasta nyrhiä palaa pois jotta se saadaan fittaamaan tuon seinän kanssa. Piheinä kun ostettiin halvimmat valmiskaapit, ja nehän nyt ei tietenkään ole oikean kokoiset. Mutta halavalla saatiin! Ha!

Mun pojat "lemontoi" (eli kokoavat toista vaatekaappia toiselle seinälle)

Tarkkaa työtä. Pieni, oikea, ruuvinväännin on aivan uskomattoman upea työkalu sintin mielestä. No ihmekös tuo. Juuri sopiva käteen.

Sintille otti kyllä luonnon päälle tämä muutto ja eka viikko meni siltä ihan hirveissä raivareissa, kilareissa, huudossa, huutoraivareissa, itkupotkuhuutoraivareissa jne. (ja kyllä muuten ärsytettyinä ja väsyneinä me vanhemmatkin huudettiin kuin hinaajat ja aika taajaan viime viikolla, joojoo, ei saisi ja pitäisi nousta lapsen kiukuttelun yläpuolelle, hengitellä zeniläisesti ja hymyillä lapselle armollisesti.) Totta kai sintti on uhmaiässä ja hommat eskaloituu sillä aika vauhdikkaasti muutenkin, mutta kyllä on remppamuuttoangsti ollut ihan... mittava...
Uudet naapurit on varmaan ensimmäisen viikon perusteella haltioissaan meidän harmonisesta perheestä...

Kaiken tämän riehunnan keskellä päätimme, että viikonloppuna vihelletään peli katkolle eikä tehdä mitään. Ainoa myönnytys sosiaaliselle elämälle oli päivällinen enoni luona. Muuten vetäydyimme mökille kolmistaan. Se kyllä kannatti.
Sintti oli viikonloppuna huomattavan paljon rauhallisempi. Hän pääsi mökille ja näki, että siellä on kaikki  samoin, ei muutoksia, lelut paikoillaan jne. Nyt sintti on täällä uudessa kodissakin rauhallisempi. Läpimurtona todettakoon, että tyyppi on tänään tarhan jälkeen leikkinyt itsekseen olohuoneen lattialla. Sitä ihmettä ei olla tässä huushollissa männäviikon aikana päästy todistamaan.

Apropoo, tätä kirjoitellessani sintti ja siippa ovat lukemassa iltasatua
ja olohuoneen seinän takana naapuriasunnossa joku pikkupentu huutaa kuin hinaaja ja aikuisten äänet kohoaapi korkeuksiin siinä mukana. Symppaan ja samalla täällä vähän hymyilen, ei me ollakaan ainoita joilla on tuurihirviö huushollissaan... ;)

Lamppukaunotar

Tämä oli meidän uuden kodin pikkueteisessä "nikotiiniluolassa".  Lamppu täytyy huolellisesti putsata ja tarkistaa johdon kunto, ties milloin sitä on viimeksi huollettu. Ajattelin sitä vähän keittokomeron ikkunan eteen... Tai johonkin muuhun sellaiseen kohtaan missä tuo pienokainen sopii mittasuhteisiin... Lamppu on Idmanin tuotantoa, olemme yrittäneet vähän googletella, että olisiko ihan Paavo Tynelliä, mutta ei olla kyllä tällaista bongattu, eli en edelleenkään tiedä... mutta oli tai ei, kaunis se on!

Uusi koti on muuten yhdistetty (jo kylläkin kuulemma talon rakennusvaiheessa) kaksiosta ja yksiöstä. Yksiö on ollut alivuokralaiskäytössä ilmeisesti vuosikymmenten saatossa pitkiäkin aikoja. Ja jossain vaiheessa joku vuokralainen on ollut todellinen korsteeni, kuka hän onkaan ollut, hän on kyllä erittäin suurella hartaudella röökannut, kessuttanut, kierinyt tupakoissa. Ilmeisesti, ehkä, otaksumme, että putkiremontin yhteydessä muutama vuosi sitten yksiön puolta on vähän rempattu lasikuitutapetilla ja uudella muovimatolla, epäilemättä siksi, että kessunhaju ei muuten ole lähtenyt pois... Nyt kun me revimme lasikuitutapetit pois ja muutenkin löyhyttelimme pintoja, alkoi kyllä haista ja pahasti. Jossain vaiheessa olin kauhuissani, että emme pääse hajusta eroon, mutta kyllä ongelma poistui melkoisen hyvin kun saatiin rakennusjätteet ulos asunnosta. Huh, onneksi.

Hoh, siis pitkä pohjustus sille miksi luulen, että lamppu on saanut kaikessa rauhassa pikkueteisessä roikkua: kukaan ei ole kunnostanut pikkueteistä ties miten pitkään aikaan, nikotiiniluolaa on fiksattu vain huoneen puolelta, ei eteisestä, näin ollen kukaan ei ole myöskään tuhonnut sieltä tätä söpöliiniä. Hyvä niin! Hyvä meille!

Meillä on lattia!

Lattia! Meillä on lattia! Täneen oli tiukkaa vääntöä raksalla kuuden ihmisen voimin. Itse hengasin sintin kanssa koko päivän, käytiin raksalla vain huoltotoimissa ja ruokkimassa ihmismassoja.
Lattian lisäksi apujoukot myös maalasivat patterivälejä, pikkueteistä ynnä muuta hyödyllistä, tuli nekin hoidettua, huikeaa! Kiitoskiitoskiitos! <3

Vielä on toki tosi paljon töitä edessä, kuten keittiön asennus (onneksi oltiin fiksuja ja otettiin asennuksella...), sähkötyöt, putkityöt, listojen asennus, olohuoneen katonrajan viimeistely, kylpyhuoneen katon panelointi, erinäisiä viimeistelyjä karmeissa ja ovissa. Ovien sahaaminen uuteen lattiaan sopiviksi, makuuhuoneen kaapistojen ostaminen, hakeminen ja kokoaminen (grrr...) jnejne... Ei työ tekevältä lopu...

MUTTA lattia on nyt kokonaisuudessaan ainakin kertaalleen maalattu, osittain jopa vahaukset ovat valmiita! Tämä koko lattiatyö oli erittäin kriittistä saada valmiiksi viimeistään juuri tänään. Jos olisimme tästä lattian teon aikataulusta joutuneen radikaalisti joustamaan, olisi koko korttipakka levinnyt aivan katastrofiksi, mutta ei, mepä pistettiin apujoukkojen kanssa haisemaan ihan urakalla ja suoriuduttiin työstä kunnialla!
JEEEEE!!!

Pyöräily se se on nuorenmiehen lempparijuttui. Tässä ollaan tänään uuden kodin vieressä, alakoulun pihalla. Sintin tulevan koulun pihalla. Sillä välin kun muut raatoi, me hyörittiin ulkona.

Lattiaviikko ja vanerit vilisee silmissä

Lattiahiomakone. Ehdoton. Loistava. Just näin.

Raksalla on menty tämä viikko lujaa. Ja lievällä paniikkimeiningillä, vaikka ollaankin kilvan toisillemme vakuuteltu, että hyvin etenee! Ei hätää! Homma hanskassa! Ja ehkäpä juuri sen takia hommat ovat edenneet ja olemme puskeneet menemään sinnikkäästi ja sisukkaasti, vaikka eteen on tullut pikku mutkia ja aikasyöppöjä ynnä muuta. Mutta väsyttää, voi tavaton kuinka väsyttää (ja silti nytkin kökin hereillä...)

Meidän makuuhuoneen lattiahan se sieltä alkaa kokoontua!

Raksapäivät 16 - 22 ovat olleet lattiaa, lattiaa ja lattiaa.
En enää pysty edes muistelemaan, että mitä tapahtui minäkin päivänä, mutta sanotaan nyt näin, että hommia on riittänyt, pakuja vuokrattu, vaneria leikattu ja puuta halkaistu. Satoja metrejä. Perjantaina raahattiin loput esityöstetyt puumateriaalit työmaalle, velipoika laski höylänneensä 500 metriä lautatavaraa. Siihen samaan kasaan tuli sitten vielä 30 vanerilevyä. Kasa oli aika jäätävä, mutta kovasti se on huvennut viikonlopun aikana.
Uskomatonta kyllä, mutta olohuoneen lattia on valmis. Se on kaikkien eri työvaiheiden jälkeen saanut pintaansa paitsi Ottossonin kermanvärisen pellavaöljymaalin, (jota myy ainakin Roseborg Oy. Verkkokauppatilaus toimi moitteetta ja maali on aivan tajuttoman hyvää ja laadukasta. Sitä menee todella vähän, pitää hieroa puuhun ohuena kerroksena ja jälki on todella kaunis, jättää puunsyyt näkyviin, mutta peittää) MYÖS pellavaöljyvahan, joksi valikoitui sintin kummitädin suositusten avulla Allbäckin valkoinen vaha, jota puolestaan myy mm. Rakennusapteekki. Vaha on niin ikään todella hyvää tavaraa. Ai että!

Meidän makuuhuoneen lattia illalla juuri ennen kotiinlähtöä. Tuplexit on levitetty, vaneroinnit paukutettu ja lattialautojen asennus päässyt hyvään vauhttin!

Eteisen lattia tänä iltana juuri ennen kotiin lähtöä. kaksi kerrosta pintakäsittelyä. (Pikkasen sai siippa kuroitella, että sai vessasta valot pois kun lattia on märkä... heh)

Sintin huone! Huomenna maalaus! Jeheee!!!

Myös eteisestä on jo käsitelty puolet (jep, puolet, toista puolta ei voi käsitellä ennen kuin sintin huoneen lattia on käsitelty...) LISÄKSI tänään saatiin maalausta vaille valmiiksi sintin huoneen lattia! Veljeni on ihan vakikalustoa nyt syyslomansa aikana raksallamme (maksamme kyllä hänelle oikeata palkkaa siitä, ei tässä nyt sentään ihan ruveta teinejä riistämään...) ja sen lisäksi meillä on onnekkaasti huikeita ystäviä, jotka ovat jeesanneet raksalla mahdottomasti. Tänäänkin oli yksi kaveri hiomassa ja kittaamassa sintin lattiaa, ja huomenna paikalle pelmahtaa oikein pieni joukkio! Ja lapsenvahtitilanne on ollut mainio nytkin, kun vanhempani ottivat sintin leikkimään koko päiväksi.
Huomenna vuorotellaan siipan kanssa sintin vahtimista, mutta kyllä tämä tästä! Kyllä tämä tästä! Vielä on urakkaa jäljellä enemmän kuin riittävästi, mutta jotenkin tuntuu siltä, että homma sujuu aika hienosti kun meidän makkaristakin on jo kolmannes laudoitettu ja pikkueteistä aloitettu. WUHUU!

Remonttipäivät 11 - 15, eli keskiviikosta sunnuntaihin: Tykitystä

Silmät pyörii päässä, nyt on muutamassa päivässä taas tapahtunut enemmän kuin riittävästi isoja asioita.

Remppapäivä 11, keskiviikko oli vahvasti siivouspäivä. Aamulla haettiin paku vuokralle (50 e) ja sitten kipin kapin raksalle lastaamaan kaikki roskat sorttiasemalle vietäväksi. Ensimmäisen kerroksen asunnossa on se näppärä puoli, että roskat ja purkujäte oli nostettavissa ikkunan kautta ulos. Nopeutti koko toimitusta ihan merkittävästi! Siippa maalasi keittiön katon ja seinät. Sintin täti tuli töiden jälkeen leikkimään sintin kanssa ja saatiin sillä tavalla taas nipistettyä vielä hiukkasen peliaikaa illallekin.

Remppapäivä 12, torstaina ei tehty mitään, ei edes käyty raksalla! Sen sijaan vedettiin ihmisten vaatteet niskaan, lopetettiin kesälomailu ja mentiin töihin. Aivot oli ihan telakalla kyllä.

Remppapäivä 13, perjantain iltapäivä meni broidin kanssa lattiaproggista säätäessä ja taas oli vuokrapakulle käyttöä (50 e).

Remppapäivä 14, lauantaina tuli appiukko naisystävänsä kanssa raksalle apujoukoiksi. Sinne jäivät työmaalle pähkäilemään lautalattian rakentamista appi, naisystävä ja veljeni ja me lähdimme ystävien häihin. (RakkauttaRakkauttaRakkautta, teki hyvää olla juhlissa, teki hyvää nauraa ja laulaa ja juoda ja syödä ja itkeä ja taas nauraa, ihanat häät, ihana morsiuspari, ihania ystäviä talo täynnä. Täydellinen ilta.)

Remppapäivä 15, sunnuntaina ollaan taas sitten oltukin raksalla koko päivä. Kun korkkarit yöllä tipahti eteisen lattialle, kaivoin aamulla taas esiin raksakengät ja farkut & ulkoilutakkiyhdistelmäni (ah, niin eleganttia...) ja karistin vähäisesti nukutun yön harteiltani.

Olohuoneessa täysi toiminta päällä. Tuplexien ja vanereiden päälle rakentumassa laudat. Lattiasta tulee absoluuttisen upea. Mutta töitä se vaatii vielä pirusti.

Käsityötä, lauta kerrallaan!

Keittiön lattia keskiviikkona...

...Ja keittiön lattia sunnuntaina!

Viikonlopun aikana agendalla on ollut lautalattian rakentaminen. Se on työlästä, lattiamme rakennetaan käsityönä ja monesta eri työvaiheesta koostuva proggis on vain yksinkertaisesti hidas.
Ensin pohjalle asennetaan tuplex-askeleristettä (40 e/rulla, huoh), sitten vanerilevyt, jotka kiinnitetään toisiinsa Lamellojyrsimellä ja vasta tämän jälkeen asennetaan liimaten itse lattialaudat. Koska liimaus vaatii puristusta, laudat kiinnitetään vielä ruuveilla vaneriin. Kuivumisen jälkeen ruuvit otetaan pois, reiät täytetään puukitillä ja koko höskä hiotaan Ramirentin lattiahiomakoneella, joka on vuokrattu viikoksi (250 e plus laikat 4,5 e/kpl, halapaa, halapaa...) ja sen jälkeen lattia pintakäsitellään.

Ja ennen kuin joku kysyy, että eikö voi helpomminkin tehdä lautalattiaa, niin vastaan, että voi, mutta erinnäisten sattumusten ja syiden seurauksena meillä tehdään nyt näin. Ja vaikka tuo on työlästä, niin kyllä siitä myös tulee ihanan tuntuinen jalan alle. Lopussa kiitos seisoo. Minulla on ollut joka päivä jalat tosi kipeät tuossa tämänhetkisellä betoni & linoleum yhdistelmällä seisoessa, mutta tuo vaneri & lauta yhdistelmä, se tuntuu kuulkaa siltä kuin pumpulilla kävelisi!

Pimeä kuva, mutta köökin lattia sunnuntai-iltana ensimmäisen pellavaöljymaalikerroksen jälkeen.

Koko ensi viikko on pelkkää lattiaa, veljellä on syyslomaviikko koulusta joten hän ja koulukaverinsa painavat niska limassa lattiaa kasaan koko viikon ja me heilutaan illat mukana niin paljon kuin pystytään. Onneksi kavereitakin on ilmoittautunut vapaaehtoisavustustöihin lattian maalaamiseen. Pirullinen hoppu tässä tulee, mutta hymy ei hyydy, eikä yrittävä lannistu. Pala kerrallaan. Kyllä se siitä!

Viikonlopun aikana tuli myös valtava kiitollisuudentunne. Ei tämä remontti onnistuisi MITENKÄÄN ellei meillä olisi näin huikeita apujoukkoja ja turvaverkkoja, jotka kaikki auttavat juuri sillä parhaalla tavalla. Nyt jo kiitoslistalla iso liuta ihmisiä ja lisää vaan tulee ensi viikolla. Onni on apujoukot. Jos en muista riittävän usein kiittää, niin nyt taas kiitän. Kiitos, kiitos! <3

Remonttipäivät 9 ja 10: Kyllä tämä tästä!

Kesälomalla on hyvää aikaa tehdä remonttia. Maanantai ja tiistai ovat menneet aikamoisen työntäyteisesti! Sintti oli maanantaina tarhan jälkeen tätinsä kanssa sirkuksessa ja tänään tarhakaverin luona leikkimässä, joten ollaan saatu nipistettyä iltaakin remontille. Tarpeeseen. Sanon ma.
Mutta on myös tapahtunut!
Molemmissa makuuhuoneissa on tapetit! Ikkunalautojen, listojen ja väliovien maalaaminen on hyvässä vauhdissa! Pikkueteinen on saanut yhden kerroksen pohjamaalia! "Paraatieteinen" on VALMIS! KEITTIÖ ON PURETTU!

Meidän makuuhuoneen tapetti Hanna Werning-mallistoa, Borås-tapetilta (67 e/rulla, Töölön Värisilmästä) Se on UPEA.

Tässä vaiheessa vaatii vielä vankkumatonta uskoa remontoijilta, että lopputulos on justiinsa niin makea kuin mitä on suunnitellut. Ihan se ei mielestäni vielä se visio näistä kuvista välity, hih!

Sintin huoneen tapetti, Wallpapers by Scandinavian designers, Borås-tapetilta (niin ikään 67 e/rulla Töölön Värisilmästä)

Ja 50-lukulaiset kaapit saatiin ehjinä ulos keittokomerosta, joten nyt ne voidaan hyödyntää mökillä ja sintin huoneessa. Ihan parasta! Suurena huolenamme oli, että aidot, umpipuiset kaapit eivät hevillä keittiönseinistä irtoa ja menevät ns. tuhannen päreiksi, mutta onneksi ei! Jos vain tuo keittiö olisi ollut hieman suurempi kuin 4 m2, olisi alkuperäiset kaapit varmaan pystytty hyödyntämään ihan keittiössä, mutta hyvä tämä on näinkin, ei ainakaan mene kaatopaikalle.

Keittiö!

Pientä laittoa vaille... Tiskipöytä siirtyy varastoon odottamaan pääsyä mökille.

Ja tulihan sitä käytyä taas rautakaupassakin. Olen rakastunut Herttoniemen Starkkiin, jos haluat umpihirveitä Vallilan polyamidinukkamattoja, niin suunnista toki johonkin suureen nimeltämainitsemattomaan rautakauppaan (ihan sama kumman ison ketjun...), mutta jos haluat oikeasti löytää remonttiaineksia, mene Herttoniemen Starkkiin. Siellä ei kuulkaa kikkailla ja minä olin aivan valinnan vaikeuksissa tasoitemassarivistöjen äärellä (joita ei erään ison rautakaupan myyjän mielestä ollut olemassakaan kun ko. tuotteita heiltä etsin...) Tällä kertaa ei tarvinnut ostaa enää pohjamaalia, mutta harmaata pintamaalia tuli mukaan 9 litraa (n. 92 euroa sävytyksellä) ja tasoitemassaa 10 litraa (48 e). Yhteensä tuota pintamaalia on mennyt nyt vajaa 20 litraa, mikä on varsin maltillinen määrä mielestäni... Sillä on kuitenkin maalattu kaikki huoneet. Miten paljon tuota kallista pintamaalia olisikaan seinät hörppineet, jos emme olisi lotranneet kymmeniä litroja pohjamaalia alle? Aivan... Se pohjamaali kuitenkin maksoi vain 47 euroa/ 18 litraa... Joten kannattaa lotrata sitä pohjamaalia. Ihan helkutisti...

Remonttipäivä 8: Sunnuntain lepohetki (lue: työtätyötätyötä)

Tänään tehtiin niin, että siippa lähti aamulla työmaalle ja me jäätiin sintin kanssa kotiin aamupäiväksi ja päiväuniajaksi. Istuttiin sohvalla sintin kanssa ja lukea porskutettiin Kana Karoliina, Kaikki iloiset värit, Kolme karhua, Oi, mikä talo!, Minä ja nukke, Pupu etsii itselleen kotia ja viimeisenä vielä Mauri Kunnaksen Tassulan tarinoita Hurja-Harrista ja hänen ärjyvästä mopostaan. Tunnin kohdalla alkoi sintin keskittymiskyky hiipua, mutta ei se mitään, alkoi mullakin jo kurkkua kuivata se ääneenluku.

Lihaksia vähän kolottaa nyt iltasella. Päiväunien jälkeen vein sintin leikkimään kavereille ja raksalla maalasin mm. meidän makuuhuoneen. Siippa oli koko päivän ähissyt tasoitetapettien kimpussa olohuoneessa ja työ oli vielä aika lailla kesken kun pääsin kolmen maissa raksalle. Aikamoinen homma noissa tasoitetapeteissa kyllä on... Se on niin paksua materiaalia, että sama kuin yrittäisi rullata paksua pahvia seinään kiinni. Jep. Raskasta puuhaa, jota minäkin pääsin tekemään kun siippa lähti hakemaan sinttiä hoidosta vähän ennen viittä.

Olohuoneessa on nyt pohjat tehtynä! Kuvassa näkyvistä komeroista otetaan ovet pois, sisäpuoli siistitään ja tilalle laitetaan kirjahyllyjä, näin me saadaan tuollainen "kirjastosyvennys" olohuoneeseen. Siitä tulee makea!

Meidän makuuhuone perjantaiaamuna ennen kuin koko huone tyhjennettiin ja siippa alkoi heilua maaliruiskun kanssa.

Sama huone maaliruiskutuksen jälkeen perjantaina illalla. Aika surullisen näköinen. Erityisesti tuo kusenkeltainen nikotiiniovi on jotenkin... viehko...

Ja vielä sama huone tänään uudessa pintamaalissaan. Patteriväliköt ovat vielä kellertävät, ne täytyy maalata toiseen kertaan, samoin ikkunasyvennykset pitää viimeistellä. Ja se nikotiiniovi maalata valkoiseksi...

Päivän saldo:

• kolmas kerros maalia meidän makkarin kattoon (huoh, vielä se varmaan vetäis neljännen ja viidennenkin kerroksen, mutta ei taideta kyllä ehtiä...)
• pintamaalit meidän makuuhuoneeseen
• tasoitetapetit olohuoneeseen
• pientä paklausta eteisessä
• TO DO-lista (jonka huomenna teippaan meille eteisen oveen kiinni, saan jonkinlaista tyydytystä siitä, että voi sitten ruksia listasta asioita yli pikkuhiljaa)

Kyllä tässä on vielä ihan tajuttomasti työtä edessä, mutta kyllähän tämä myös etenee pala palalta! Jeijei!

Pikkueteinen on vielä täysin koskematon. Se on nikotiiniluola, jota alan jynssätä maalipesulla ensi viikolla. Vasta sen jälkeen alan pistää pintaan maalikerroksia...

Pikkueteisessä on myös meidän toinen vessa ja sen ovi on putkiremontin yhteydessä maalattu sisäpuolelta ja kuten kuvasta huomaa, ihan pikkiriikkisen myös ulkopuolelta. Väriero nikotiinin värisen ulkopuolen ja valkoisen sisäpuolen välillä on huomattava. Ei muuta kuin töihin siis...