maanantai 17. lokakuuta 2011

Hissun kissun talviteloille...

Tulimme eilen ns. kaupunkikotiin. Auto oli turpeana tavaraa ja ihmisiä kun lähdimme siirtolapuutarhalta. Jotenkin vähän haikeaa, vaikka eihän tuo mökki mihinkään karkaa... Laskettiin siipan kanssa, että tämä oli meidän mökkihistorian pisin yhtämittainen rupeama. Liki neljä viikkoa putkeen mökillä! Aina välillä minä olen ajanut töihin kaupunkikodin kautta päästäkseni suihkuun, jos en ole jaksanut illalla kömpiä koko alueen yhteisille suihkuille.
Nyt oli pakko tulla sivistyksen pariin kun alueelta katkaistiin tänään maanantaina vedet. Putket ovat niin lähellä maanpintaa ja heppoisia, että ensimmäiset hallayöt ne jo jähmettävät. Menee ehkä vähän turhan sisseilyksi olla mäkillä vain jonkun tonkkaveden varassa...

Pikkujätkä touhukkaana.

No nyt sitten ollaan kotosalla, siippa lähti työmatkalle Tukholmaan ja minä vietän sintin kanssa huomisen kotona. Pikkumies on taas onnistunut nappaamaan itsellensä kuumeen ja kamalan inhottavan kuuloisen yskän. Siellä se nyt nukkuu, joskin joudun kyllä pikkuisen varmaan kohta herättämään, ei taida muuten yöunet tulla illalla...
Pesukone laulaa taas taustalla ja evakkokodissa on täyskaaos. Kaikki laukut ja nyssäkät mitä eilen mökiltä tänne raahattiin odottavat edelleen purkajaansa. Yngh. Jospa sitä vielä tänään innostuisi pitämään pientä pyykkishowta ja saisi nuo eilen illalla jyrisseet, nyt jo toivonmukaan kuivat pyykit kaappeihin...

Siivosin kuivatavarahyllyt ja laitoin kaiken minkä vaan pystyin lasitölkkeihin. Olen noita tölkkejä aina muistaessani syksyisin hamstrannut ja hyvä niin, ei pääse pikkujyrsijät käsiksi kuiva-aineisiin, eikä tuoksu ruoka hiirihoukuttimena! Etualalla on ihana Alessin öljyteline jonka olen saanut aikoja sitten joululahjaksi. Kotona on niin paljon noita erilaisia mausteiden säilytysastioita, että päätin raaskia tuoda sen tänne mökille. On ainakin käytössä!
Espressopurkki, tavallisen kahvin purkki ja vihreä tee-suklaarasia maustepusseille. Mahtavia värejä ja kuoseja!
Tää on vähän YÄÄÄÄÄÄKKKK. Tsih. Meillä on ollut näitä banaanikärpäsansoja siroteltuna mökillä sinne tänne. Toimii! Noissa paukuissa on kavalasti siideriä, sokeria, etikkaa ja tappaja-ainesosana tiskiainetta (rikkoo pintajännityksen vedestä ja banaanikärpäset hukkuvat, mutta onneksi sokerihumalassa...)

1 kommentti:

  1. Banaanikärpäsansat ova yksi niistä elämän pienistä ällöttävistä asioista, joita kannatan aivan täysillä. Hienot, suorastaan elegantit ansat teillä! Meilläkin näyttäisi taas kodin ilmatilassa olevan muutama, joten taidanpa viritellä tuollaiset itsekin ennen kuin saalistettavaa on yhtä paljon kuin noihin ansoihin on joutunut...

    VastaaPoista