perjantai 8. helmikuuta 2013

Kimurantti ongelma



Iiiks. Olemme kirjahamstereita, pahanlaatuisia sellaisia ja nyt alkaa ihan tosissaan loppua tila kirjahyllystä. Siinä vaiheessa kun kirjat alkavat kurkotella kohti kattoa kirjahyllyn päällä kahdessa rivissä, kokisin, että ei ole lainkaan liioiteltua tuumata, että tarttis tehrä jotain. Vaan mitä? Mihin me noita tungetaan? Muutama laatikollinen on jo pakon sanelemana vaatekaappien päällä. Ei sinnekään enää mahdu. Ja pois emme kirjoja heitä. Eiei. Mikä siis neuvoksi? Onko jollain jotain mainioita ässiä hihassa, miten loihtia lisätilaa kirjoille? Pikku kaksiomme alkaa olla aika... kirjaisa... sanoisinko...

Kirja poikinensa. Ja nuo ne poikiikin kuin kanit konsanaan.

12 kommenttia:

  1. Voi ei, tiedän että heti kun muutan omaan asuntoon mulle tapahtuu sama hamsterius! Mun äiti on ihan samanlainen ja kirjoja on vaikka kuinka meillä kotona :) Kattava kotikirjasto on haaveena siis.

    Valitettavasti en osaa auttaa säilytyksen suhteen. Sängyn alle? :D Kootkaa kirjoista pieni pöytä, lasilevy vaan päälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikas ihana idea tuo pieni pöytä! Nyt tarvis vaan enää keksiä mihin sen pienen pöydän tekisi! ;) Mutta Elisa, kyllä vain on sinulla oivallinen haave, tilaongelmista huolimatta kotikirjasto on MAHTAVA juttu. Samaista haavetta minäkin olen tässä toteuttamassa ja voi pojat, että nälkä kasvaa syödessä...

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Äskettäin Tukholmassa käydessäni näin eräässä kirjakaupassa kaksi valtaisaa pylvästä, jotka oli tehty kirjoista. Pylväiden ympärys oli ehkä noin 60x60 cm ja kumpainenkin ulottui lattiasta kattoon. Minusta ne olivat aika hienoja, mutta välistä ei parane tietenkään mennä mitään ottamaan. Värityksen voisi sommitella vaikka niin, että kullekin perheenjäsenelle olisi oma lempisävykanttinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuollaiset pilarit olisivat upeita... Ehkä ajatusta voisi tuunata niin, että rakentaisi niistä pilareista sellaiset, että ne toimisivat myös oikeina kirjahyllyinä...? Sinä, toinen mahdoton kirjahamsteri, olet siunattu isolla omakotitalolla, ei muuta kuin mun pikkuveli suunnittelemaan kirjapylväiden rakennetta :)
      Hih :D

      Poista
  4. Hih, ei meillä sitten ole vielä hätää, kun pinot kirjahyllyn päällä eivät ole noin korkeita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta selkeästikään tilanne ei ole kaukana tästä? ;)

      Poista
  5. Ei roskiin, mutta huuto.nettiin tai tori.fi? Kirjoista saa ihan hyvin rahaa kun ei laita hintoja liian korkealle. Et sä niitä kaikkia lue kuitenkaan ehkä ikinä enää, saati usein.

    VastaaPoista
  6. Eieeiieieieieie, ei pysty! Sehän tässä kirjahamsteriudessa onkin niin perverssiä, että kirjahyllystä löytyy (piilotettuna) jopa sellainen kirjallinen helmi kuin "etsitään impotenttia miestä" (kepeää romanttista huumoria jnejne)jota ei tietenkään voi heivata poiskaan :D

    VastaaPoista
  7. No joo, tiedän, mutta kun tekee vuosia valmistelevaa ajatteluhommaa poistoprojektin suhteen, niin kyl se siitä alkaa irtoilemaan. ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on kyllä ihan totta... Mä taidan alkaa myös psyykkaamaan itseäni, että voisin esim. tuon "etsitään impotenttia miestä" ja muutaman vastaavan ihmeellisen vikatikin kaivaa esille ja pistää kiertoon...

      Poista
  8. Vannoutuneena kirjahamsterina tiedän, ettei se kokoelman karsiminen ole yhtään kivaa saati helppoa, mutta jos ei ole aikomusta hankkia lisää asuinneliöitä ja kaikki mahdollinen tila on otettu jo hyllykäyttöön ja hyllyt ovat noin tehokäytössä, niin paljon muita vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Itse olen tehnyt karsintaa niin, että olen ottanut kaikki kirjat (hyllyrivi kerrallaan) pois hyllystä ja sitten lajitellut ne kolmeen pinoon:

    1) kirjat, jotka haluan vielä lukea (uudestaan),
    2) kirjat, joita en aio lukea (enää uudestaan), sekä
    3) kirjat, joiden kohtaloa en osaa vielä päättää.

    Ensimmäinen pino nostetaan takaisin hyllyyn, toinen pino pakataan saman tien laatikkoon (ettei ehdi tulla katumapäälle) ja kolmannen pinon kansa olen itse toiminut niin, että olen laittanut sen myös hyllyyn, mutta poikittain, jolloin näen, mitkä kirjat olivat niitä ehkä-kirjoja. Niihin olen sitten palannut vähän myöhemmin uudestaan ja toistanut niiden kohdalla lajittelun (tosin pyrkinyt pitämään ehkä-pinon mahdollisimman pienenä. Kun kirja on laitettu poistopinoon, ei sitä saa sieltä enää ottaa takaisin ja ne kirjat onkin sitten parempi sulkea vaikka laatikkoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.

    Omina johtotähtenäni on ollut juurikin tuon "aionko lukea tämän kirjan joskus" kysymys, koska etenkin kaunokirjoissa sellaisen kirjan, jota ei aio koskaan lukea uudestaan ja mihin ei liity mitään erityistä tunnesidettä (esim. lapsuuden ensimmäinen kirja tms.) on loppujen lopuksi hyllyssä aika turha kirja. Tätä kysymystä itseltään kysyessä on kuitenkin opeteltava olemaan myös itselleen rehellinen, koska totta hemmetissä sitä yrittää kusettaa itseään uskomaan, että kaikki kirjat on tarkoitus lukea ihan kohta. :D

    Niin joo ja mihin niitä kirjoja voi viedä? Noh, yksi selkeä vaihtoehto ovat tietysti divarit, joista voi saada rahaakin takaisinpäin tai jos ei rahaa, niin ainakin uutta luettavaa. Tosin laatikkokaupalla ei kannata kerralla yhteen divariin kantaa, vaan isojen määrien kanssa kannattaa ennemmin tehdä lista, jonka kanssa menee kirjojaan kauppaamaan. Sitten kirjoja voi tietysti myös tarjota lahjoituksina kirjastolle, mutta kirjastot ovat (ihan syystä) vähän nirsoja sen suhteen, mitä haluavat kokoelmiinsa lahoituksista ottaa ja yleensä niille kelpaa vain uusi, suosittu ja hyväkuntoinen kirjallisuus. Ilmaiseksi kirjoja voi tietysti myös viedä erilaisille hyväntekeväisyyskirpputoreille/ekotoreille/kierrätyskeskuksiin tai sitten kirjankierrätyshyllyihin (joita löytyy esimerkiski tosi monista kirjastoista pääkaupunkiseudulla).

    Hups, kirjoitinkohan aiheesta vähän pitkästi... Lupaan, etten toiste! Vaan kai sitä on oikealla uralla, kun kirjastonhoitaja suhtautuu näin intohimoisesti kirjoihin, myös niiden karsimiseen. :D

    VastaaPoista